Kuntalaisilta saatu palaute on osoittanut, että Sastamalan perusopetuksen koulukuljetusten järjestämisessä on edelleen parantamista. Kasvatusjohtaja Pekka Kareksen mukaan erityisesti yhteistyö koulun, koulutoimiston, logistiikka-asiantuntijan ja liikennöitsijän välillä vaatii perusteellista tarkastelua.
Mouhijärveläiset Susanna ja Jouni Uusi-Rauva muistivat syksyn aikana pariin otteeseen Karesta kirjeellä, joissa he nostivat esiin koulukuljetuksiin liittyviä epäselvyyksiä.
Uusi-Rauvat antoivat kaupungille palautetta muun muassa ostosopimuksen ehdoista liikennenöitsijän vastuun osalta, ajokaluston laatuvaatimuksista sekä kaupungin valvonta- ja seurantavastuusta.
Lukukauden alkaessa Mouhijärven alueella ilmeni kaupungin virheistä johtuen runsaasti ongelmia kuljetuksen järjestämiseen ja aikataulutukseen liittyen. Uusi-Rauvat huomauttivat lisäksi koululaisia kyydittävän autolla, joka on sisältä homeessa ja johon tulee sadesäällä vettä sisälle. Heidän tietojensa mukaan autossa ei ollut ilmastointia, ilmavaihtoa ja soittokelloja. He löysivät koulukyytikäytännöistä muitakin epäkohtia.
Kaupungin logistiikka-asiantuntija Petteri Saartin mukaan liikennöitsijä vaihtoi käytössä olevaa kalustoa syksyn aikana. Saarti tarkisti syyskuussa koulukuljetuksissa käytettävät ajoneuvot, ja toteaa niiden täyttävän lain vaatimat kriteerit.
Asian käsittelyn aikana ilmenneiden seikkojen johdosta kasvatusjohtaja Kares esittää, että koulukuljetuksessa mukana olevien toimijoiden tehtäväkuvausta ja -määritttelyä tarkennetaan helmikuun loppuun mennessä. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee aihetta seuraavassa kokouksessaan 14. tammikuuta.
Turvallisuus ennen kaikkea. Kiikassa hirvittää kuskien kaahaaminen koulun pihassa. Tottahan se kaasutettava on, että pääsee mäen ylös mutta mikä pakko se oli pihan läpi ajaa hirveää kyytiä!? Saati esim raukonjuuressa ajaa kuin rallikuski. Kuski kertauskurssille ja ajotusta kohdilleen.
….mutta miksi Kares heräsi vasta nyt kun Uusi-Rauvat puuttuivat asiaan perusteellisella selvityksellä….kiitos Susanna ja Jouni….eikö todellakaan ole muita keinoja vaikuttaa asioihin kuin pitkä ja puuduttava valitustie…kaupunki tottelee vasta sitten kun esimerkiksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus muuttaa kaupungin vääriä päätöksiä…kannattaisi miettiä ensin ja kuunnella asukkaita….lapsien etu ensin..
Koulutyö on taasen käynnistynyt,kohti kevättä mennään.
Mitähän mahtaa kuulua Pehulan kampuksen koulurakennukselle josta uutisoitiin Joulun alla..
Olisi kiva kuulla tunnelmia myös Keikyän koululaisilta kun ovat käyneet tutustumassa Pehulaan ja myös niiltä jotka aikovat valta Huittisen ensi syksynä.
Koulutyö on taasen käynnistynyt…kuljetusten takiahan koululaisilla pidettiin kuuden tunnin joulujuhlakin. Ainakin Sylväällä. kai sitten muuallakin kaupungin kouluissa?
Onko Mouhijärvellä kuljetettu oppilaita avoautolla?
Mua ha haa.
Koulukuskien joukossa on kaahareita ja öykkäreitä, huomattu on. Onko kaikilla edes korttia? Onko taustat selvitetty? Onko kaupungin virkahenkilöitä opetettu hankintoihin liittyvissä asioissa? Hinta- laatusuhde, valvonta?
Ikuista valittamista samasta asiasta. Elämä on valintoja täynnä. Voi muuttaa koulun viereen, jos ei halua lapsiaan koulukuljetukseen. Kuka pakottaa asumaan metsässä. Laki kai velvoittaa kaupungin ottamaan halvimman tarjouksen.
Valitettavsti kaikki eivät voi muuttaa koulun viereen, tai edes lähelle.. on tontteja pikkuisen rajoitetusti. 😉 Laki EI velvoita valitsemaan halvinta tarjousta, laki velvoittaa vain järjestämään kilpailutuksen. Kilpailuttaja saa ihan itse määritellä vertailukriteerit joidenka mukaan tarjoukset vertaillaan. Valitettavan usein tärkein ja ainoa peruste on raha. Ja kukaan ei sitten ollenkaan osaa laskea hintaa sille, mitä maksaa kaikki tämä jälkipuinti, valitukset, tarkastukset, palaverit ynnä muut kommervenkit joita huono/riittämätön palvelun laatu aiheuttaa. Ei nämä virkamiehetkään töitään palkatta tee.
itse asut kai koulun vieres tai olet lapseton jolla ei huolta huomisesta!
Kyllä oli sotien jälkeen paljon paremmat kuljetukset kouluihin. Ei niitä tarvinnut lehtien palstoilla kirjotella. Oli apostolinkyyti, sukset, kelkat, linja-autot ja junat. Ja aina mentiin.
Mutta mentiin vähän sivuun itse asiasta…
Jos palveluntuottaja tässä tapauksessa liikennöitsijä…ei pysy sopimuksessa sille on annettava potkut.
Pitää paikkansa. Eleettinpä ennenkin. Pärjättiin silloinkin. Ei tarvittu kuntosaleja, eikä tarvinnut lasten valittaa, ettei ole mitään tekemistä…. Toki koulupiirien alueiden koulumatkat kohtuulisina pyrittiin pitämään….
Juu. Matkaa 4.8km ja aina piti mennä omin neuvoin oli keli mikä oli. Aikaa ei ole kuin 15 vuotta yläasteesta.
Pitää tuollainen 4.8 mennä edelleen…nykyään vaan noita kouluja on vähän harvemmassa kuin -50 luvulla…
Se olisi niin mukava nähdä kuinka tämä arvon logistiikkapäällikkö reippailee vähintään 4km töihin -30 asteen pakkasessa niin kuin koululaiset joutuvat.
Tämä Jumalasta seuraava kun lopetti paikallisen sopimisen liikennöitsijän ja vanhempien välillä, mikäli autossa sattui olemaan tilaa, oli mahdollista ostaa koulukyyti koululaiselle joka ei ikänsä puolesta ole oikeutettu kuljetukseen.
Vaan eipä onnistu enää.
Tuskin silti ainoa turha virkamies tässä neuvosto-kolhoosissa nimeltään sastamala.
Meillä on vapaapäivä jos pakkasta 30 astetta. Ilmoitus vaan wilmaan.
No kuitenki on varaa kuskata koululaisia Kiikasta ja Mouhijärveltä Sylvääle…vaikka vieressä on omia yläasteita! Miksi?
Muistelen menneitä aikoja 60-luvulta. Eräs poika käveli kouluun joka päivä edes takaisin noin 6 km matkan. Hänestä kasvoi vahva mies. Nykyään jo kuntoilunkin takia voisi lapsilla olla enemmänkin koulumatkaa, vai pelkäävätkö niitä susia ?
Onko nykyään jo yläaste/ala-aste/vaikka lukiokin kampuksia eli tarvitseeko olla kampus maininta. Yliopistoilla ,siis nimenomaan yliopistoilla ( ei ammattikorkea tms.) on kampuksia,kuten vaikka Aalto-yliopiston kampus-alue?
Ja mitä kuljetuksiin tulee niin kyllä kävelläkin vähän tarttis, aikuinen tyttäreni käveli bussipysäkille täällä maalla n.kaksi kilometriä ja sai siitäkin hyvän peruskunnon. Itse halusi kävellä. Nyt on valmistunut Helsingin yliopistosta(kampus), nimitti kyllä opiskelujaankin koulunkäynniksi…niin tulee nöyryyttä.
Koulukuljetukset ovat täällä Sastamalassa siksakkia,mutta tuskin nyt ihan ala-arvoisiakaan! Hkyrössä taitaa taas mennä koulukuljetuksetkin hyvin? Mikähän siinä on?
Ja valittaminen on joskus paikallaan,mutta ei se aina tuota tuloksia. Face to face ehkä enemmänkin auttaisi?
Valittajat usein niitä, joilla ei edes kouluikäisiä lapsia itsellä 🙂
…Lisäksi on keskustelupalstoilla usein – ehkä liiankin usein – niitä keskustelijoita, joiden aiheena on valittamisesta valittaminen, ikään kuin ei saisi keskustella mistään mitään, ei tuoda julki epäkohtia, eikä saisi varsinkaan olla eri mieltä. Onkohan määritelmä , valittaa, jotenkin muuttunut ? Liian helposti epäkohdasta keskusteleminen leimataan valittamiseksi. Voi aikoja, ja voi näitä nykyisen sukupolven arvoja !
Koulumatkoihin menee vuodessa yli 2,5 miljoonaa euroa. Pitäisikö asiassa tehdä parempaa yhteistyötä? Aluerehtorit vastaamaan oman alueensa kuljetusten järjestämisestä ja logistiikkahemmo kilometritehtaalle.
Nyt kun ollaan lakkautttamassa esim Keikyän koulua, pitäisi saada tietoon päätöksentekovaiheessa selvitettyjä lukuja – läpinäkyvytttä siis asian käsittelystä.
Minkä verran on nykyisellään ollut vuotuinen ylläpitokustannus ja paljonko tulevien kyyditysten kustannus esimerkiksi tulisi olemaan ??
Ja edelleen Sylväältä Karkkuun lähtevät oppilaat joutuvat seisomaan, kun bussissa ei ole tarpeeksi istumapaikkoja 🙁
Mitähän liikenneturvallisuuden valvonta ja tutkimus tässä kohdin on asiasta mieltä –
meinaan jos osalta edellytetään liikenteen kulkuneuvoissa turvavyön käyttöä ja koulubussissa tai vaikkapa ruuhkapikavuorossa ei sillä liene niin väliä ?
Olen sitä mieltä, että se lasten peruskunnon kehittäminen olisi ehdottomasti tärkeää. Ei näitä nykyajan lapsia kannata liikaa paapoa, vaan antaa välillä vastuutakin omasta elämästään.
kommenttiin 11.1 klo 8.20. Aivan oikein, vähän pitäisi jaksaa kävellä ja ottaa jo vastuuta itse. Minäkin seisoin 1970 – 80 luvulla ja ihan umpitäydessä linja-autossa.
Emme valittaneet , eivätkä vanhempamme? Silloin myös kuljetuskustannukset maksoivat vanhemmat samoin ruoan! Se miksi lopetetaan kouluja on oppilaspula ja raha. Rakennusten ylläpitokin maksaa ja Suomi on talouden pohjamudissa.
Lapset ottavat mallia vanhemmistaan ts. jos vanhemmat ovat esim. laiskoja liikkumaan niin silloin lapsetkin ottavat siitä mallia.
Peruskoulussa on aina ollut ilmainen ateria ja kuljetukset pitkämatkalaisille. Sylvään koulu oli ensimmäinen peruskoulu ja perustettu 1973. Ihan hirveän montaa vuotta et vanhempien rahoilla ruokaillut. Jotain tolkkua.
Sylvään koulu oli nimenomaan ensimmäinen juurikin peruskouluksi rakennettu koulu sitä en tiedä oliko ensimmäinen peruskoulu.
Ns. kokeiluluontoisesti peruskoulu alkoi Tyrväällä 1969 Muistolan koululla.
Vammalan kaupunki on muodostunut 1973.
Muistolasta lukioon siirtyneet kirjoittivat ylioppilaiksi 1974,ensimmäiset jotka eivät olleet käyneet oppikoulua.
Oppikoulu oli tosiaan maksullinen,kirjat,matkat ja ruoka sekä lukukausimaksu .
Lukion kirjat maksavat edelleen samoin matkat.
Siinä vaiheessa kun peruskoulu alkoi oppikoulu muuttui “maksuttomaksi”.
Sitä en muista mikä oli viimeinen ikäluokka,joka kävi perinteisesti oppikoulua…joko 1959 tai 1960 syntyneet
Niinhän se on se mallioppiminen. Valituskin opitaan. kun sitä kotona oikein “ruokitaan”?
Onko totta, että ns.linja-autot ovat olleet homeessa ja reikiä tms.
Sen kyllä tiedän, että lapsetkin osaavat tehdä “tuhoa” linjureissa, osaavat jopa polttaa reikiä penkkeihin ym. ja porukassa ns. honkkelointi oikein tiivistyy!
Yleensä kuitenkin on paljon apua, jos sattuu kohdalle lupsakka kuljettaja, joka arvostaa lapsia ja juttelee heille. Sellaisia minäkin täällä maalla tunnen ja olen tavannut ja vanhemmat ovat kiittäneet jne. Paljon on siitä kiinni, miten kohdellaan yleensäkin ihmisiä palveluammateissa.
Mikään asia ei etene ellei sitä oteta rehellisesti käsittelyyn. Ei kaikki kritiikki aina ole valittamista kyllä siellä aina jotakin asiaakin mukana on.
Kiikoinen totuttelee Sastamalan köyhyyteen. Kolmen vuoden siirtymäaika päättyi ja tämän vuoden alusta välipalat poistuivat oppilailta.
Ei ole totta! Nyt lapset näkevät nälkää. Täytyy vaan totutella kerjääviin lapsiin, kun vanhemmilla ei ole varaa ruokkia heitä. Kouluruoka on kiikoislaisille lapsille päivän ainoa ateria, ja välipala auttaa pitämään nälkää loitolla seuraavaan koulupäivään.
jakaa jyväjemmareille avokätisesti ,pitäis jäädä lapsillekin
Halvalla ei saa hyvää !