Pukstaaviin haetaan johtajaa

Suomen kirjainstituutin säätiö hakee johtajaa Sastamalan museoille. Pukstaavin ja Sastamalan seudun museon lisäksi johtaja vastaa säätiön asiamiehen tehtävistä.

Perjantaina julkaistun työpaikkailmoituksen mukaan hakijalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa sekä hyvää museoalan kokemusta. Hakijan toivotaan omaavan johtajakokemusta sekä näkemystä kehittää yksiköiden toimintaa eteenpäin. Kirjallisuuden ja kirjallisen kentän tuntemusta, toimivia verkostoja sekä hallinnollisia taitoja arvostetaan.

Työsuhde on vakituinen ja siinä on kuuden kuukauden koeaika. Paikka täytetään 1.5.2017 alkaen tai sopimuksen mukaan. Hakuaika päättyy 3.3.2017.

  • Nimetön

    Jokainen suomalainen ottaa tänä vuonna velkaa noin 1000 euroa. Ja vielä ihmetellään mihin rahat menevät.

  • Eihän sillä johtajalla ollut mitään kirja-alan kokemusta!

    Ja eikun nyt kaikki kynnelle kykyisät hakemaan!

    Ansioluettelossa kyky velkaantua ja saada anteeksi on PLUS

    • Johtava asiantuntija

      no nyt näyttää olevan palkkalistoilla Johtava Asiantuntija

  • Nimetön

    Sastamala ansaitsee upean museon, on se sitten kotiseutumuseo ta/tai kirjanmuseo. Kulttuurista historiaa seutukunnalta löytyy riittämiin. Me tavikset haluamme ne saataville ja nähtäville omaan museoomme. Ihan tavallinen vanhanaikainen esinemuseokin olisi mukava taas välillä. Hattunäyttely on kyllä ollut hieno. Sellaisia lisäää.

    • Tavis

      Me tavikset haluamme kirjastopalvelut.Museossa en käy usein,kirjastossa käyn joka viikko

      • Nimetön

        Minäkin käyn kirjastossa joka viikko ja silti haluan museon. Siellä on sellaisia aarteita, joita sinäkin voit joskus kaivata.

  • Tajutaan

    Saapihan sitä kirjoitella mistä hattunäyttelystä tms. tahansa, mutta mitä lopulta merkitsevät tälle paikkakunnalle Pukstaavi, Kirjallisuuspäivät, Herra Hakkaraisen talo ym. samankaltaiset noin laajemmin ajatellen? Miksi emme sen sijaan puhu samaan hengenvetoon ja suuremmalla suulla päivittäin, myös mediassa, Vexvestä, Lojerista, Hukkasesta jne. Näiden ja vastaavien kautta sitä rahaa ja hyvinvointia paikkakunnalle tuodaan. Mainettakin, ja etenkin työpaikkoja täällä asuville ihmisille! Nämä em. firmat ovat saavuttaneet jo kansainvälistä mainettakin, joten ne painivat jo nyt ihan eri sfääreissä kuin vain nämä kulupuolta tuottavat kotimaan kamaran kulttuuria edustavat yksikött?

    • Nimetön

      “Nämä em. firmat ovat saavuttaneet jo kansainvälistä mainettakin, joten ne painivat jo nyt ihan eri sfääreissä kuin vain nämä kulupuolta tuottavat kotimaan kamaran kulttuuria edustavat yksikött”

      Samaa mieltä täysin olen. Nämä kyltyyrin sfäärit tuottavat meille ainoastaan kuluja. Ovat myös niin toivottoman vanhanaikaisia: hattunäyttelyt sun muut ihan somia ja ok. Mutta miksi minun veronmaksajan on nämä sfäärit kustannettava?

    • Nimetön

      Se on juuri näin, kyllä nämä kirjahössöt ym. täysin marginaaliset kulttuurijutut eivät voi olla veronmaksajien kustannettavina, taiteelinen taso on niin matala että ei ole vaikuttavuutta,katsokaa kävijämääriä, kulut ja palkat tähtitieteelliset.
      Käykää katsomassa Mäntässä miten Göstan paviljongit ym. muu kulttuuritarjonta on järjestetty: YKSITYISILLÄ VAROILLA RAKENNETTU ja ylläpidetty kokonaisuus,

      • Nimetön

        Kulttuurihössöt. Tarkistakaapa nyt:

        1. tarjonnan TASO
        2. KÄVIJÄT
        3. MENOT
        4. TULOT

        Sitten ynnäilkää kuka nämä kulttuurihössöt maksaa.

        Kaikki hössöily on pois KIRJASTOLTA.

        Miksi panostetaan hössöön verorahoilla, kun tärkein eli kirjasto kituu?

    • Mika Sillanpää

      “Tajutaan” , kysyppä noilta firmoilta ja muiltakin yrittäjiltä mitä heille merkitsee yrityksensä sijaintikunnan kulttuuritarjonnan laatu ja määrä. Saat luultavasti vastauksen että paljon merkitsee. Niillä on monia liittymäkohtia yrityksen menestymiseen.

      • Mika Sillanpäälle

        Juurikin näin. Ja yrittäjät kuten Vexve ja Levoranta myös tukevat ja tekevät omaa kulttuurityötään kunnassa, omilla varoillaan.

        Kulttuuritarjonnan laatu ja määrä merkitsee niin yrityksille kuin kuntalaisille tavattoman paljon. Väkipakolla ylläpidetty Pukstaavi ei ole laatua eikä kyllä määrääkään.

        Kirjastot voisivat tässäkin kunnassa kehittyä. Ammattitaitoa on. Vaan rahaa ammattilaisten palkkaamiseen ei kuulemma ole. Koska Pukstaavi…

      • Nimetön

        Se menee vähän toisinpäin ,Sillanpää ; mesenaatit syntyvät vasta taloudellisen menestymisen tuloksena ,eli se on seuraus, ei syy. Tottakai menestyvät miljoonamiehet ovat suopeita paikkakunnan kulttuuritarjonnalle ja he myös maksavat veroina ison osan kuluista mutta ei heidän tuloksensa ole ollut riipuvainen paikkakunnan menoautomaatista, kirjatuutista jos ei nyt ole sitä haitannutkaan.

      • Mika Sillanpää

        Aika monelle yritykselle on tärkeää menestymisensä kannaltakin että työntekijät sitoutuvat työpaikkaansa. Paikkakunnan kulttuuritarjonnalla on iso merkitys siihen viihtyykö työntekijä työpaikkakunnallaan.Ja toisaalta saako laajeneva yritys haluamiaan uusia työntekijöitä muuttamaan paikkakunnalle. Eli kyllä se on myös osasyy menestykseen.

  • Nimetön

    Juntteja täynnä Sastamala, jos on uskominen mielipidekirjoittajia. Mihin te kirjastoakaan tarvitsette, katsokaa nettipornoa vaan kuten ennenkin.

  • Sötänen

    Lakataan kaikki syrjäkylien vanhuus-terveys ja kirjastopalvelut että saadaan rahat säälittäville vammalalaisille lentopalloihin ja pukstaaveihin

  • Nimetön

    Kirjainstituutti hakee ja palkkaa johtajan, kaupungilla ei ole siihen mitään sanomista. Mutta, kun kirjainstituutin rahat on loppu niin kaupunki maksaa. Tähän on järjestetty niin mukava systeemi…

    • Nimi on

      Johtaja vanhaan malliin jo valittu sopivasti ja mukavasti, systeemi mukavasti ja sopivasti sitten maksattaa hänen kuten muunkin Pukstaavin henkilökaartin palkat kaupungilla. Me veronmaksajat sopivasti ja mukavasti tarjolla maksumiehiksi. Niin kauan kuin Sastamalassa asumme.

      • Aamen ja kevyet mullat

        Johtaja vanhaan malliin jo valittu sopivasti ja mukavasti, systeemi mukavasti ja sopivasti sitten maksattaa hänen kuten muunkin Pukstaavin henkilökaartin palkat kaupungilla. Me veronmaksajat sopivasti ja mukavasti tarjolla maksumiehiksi. Niin kauan kuin Sastamalassa asumme.

  • Nimetön

    Hakkaraisen talo on Sastamalan suosituin matkailukohde. Kirjapäivistä ja VaLePasta kaupunki tunnetaan. Niemiset ja Ylöset tekevät paljon laadukkaan kulttuuritarjonnan eteen. Ilman kulttuuria ja urheilua tämä paikka ei olisi ulospäin yhtään mitään, yksi turha peräkylä Tampereen ja Porin välissä. Mutta Pukstaavi ei tuo näihin kuvioihin mitään lisäarvoa, pelkkiä kuluja. Kirjastoon ne rahat, kyllä!

    • Nimetön

      Oho, olisin kirjoittanut melkein saman.

      Siis kiitos tästä:

      *Hakkaraisen talo on Sastamalan suosituin matkailukohde. Kirjapäivistä ja VaLePasta kaupunki tunnetaan. Niemiset ja Ylöset tekevät paljon laadukkaan kulttuuritarjonnan eteen. Ilman kulttuuria ja urheilua tämä paikka ei olisi ulospäin yhtään mitään, yksi turha peräkylä Tampereen ja Porin välissä. Mutta Pukstaavi ei tuo näihin kuvioihin mitään lisäarvoa, pelkkiä kuluja. Kirjastoon ne rahat, kyllä!*

  • Nimetön

    Jos unohdetaan Pukstaavi, mitä mieltä olette Sastamalan seudun museon tarpeellisuudesta ja tulevaisuudesta? Minä ainakin toivoisin, että Sastamalassa olisi kulttuuri- ja paikallishistoriallinen museo.

    • Paikallishistorian aarteet

      Sastamalan historiasta on museossa upeat kokoelmat (kiitos kiitos Esko Pietilä!) ja aarteita, joita ei esitelty ollenkaan. Ihmettelen miksi paikallishistoria ja paikalliskulttuuri ei enää kiinnosta päättäjiä.

      PS Ja mielestäni Pukstaavi on alusta pitäen rakennettu ilmaan. Onneton rahastusautomaatti.

    • Nimetön

      Eikö tätä Puktaavia voisi unohtaa ja haudata? Kun ei ole näidenkään kommenttien perusteella tarpeellinen? Ketkä tätä touhua oikein kannattavat ja kannattelevat?

      kysyy Kuntalainen Kallialasta

  • Nimetön

    Kyllä esim. Tyrvään Manta jutut sopii hyvin Bäckmanin taloon. Ei pelkkää kirjaa, vaan paikallishistoriaa, vaihtuvia näyttelyitä, toimintaa ja kursseja, elävä museo, monitoimitalo ja näyttelytila. Ei liian korkealentoista puuhastelua siihen taloon. Painotus pitää muuttua, ja sen kivinavetan voi myydä vaikka ravintotilaksi jollekin.

  • Nimetön

    Kun halutaan auttaa paikallista kirjoittajaa laitettiin kirjan hinnaksi 25 euroa. Kirjoittajalle olisi jäänyt 19 euroa, kun kirja on omakustanne voittoa tulisi 9 euroa /kirja. Tästä voimme päätellä, että ei kirjoittaminen kovin tuottavaa toimintaa ole.

    • Nimetön

      Paikallinen kirjoittaja kirjoittaa paikallisilla apurahoilla. Tästä voimme päätellä, että paikallisen kirjoittajankin tuloista iso osa tulee lopulta meiltä veronmaksajilta

  • Köyhä Mouhijärveltä

    Ei aavistustakaan mikä on pukstaavi mutta onneksi saan veromarkoillani sitä kustantaa

  • Nimetön

    Mänttää kustannetaan myös valtionrahoilla. Kuten suurinta osaa suomalaista kulttuurielämää, josta fiksut kaupungit osaavat ottaa kaiken hyvän irti. Mutta eihän me muuta tarvita kuin pari kaljakuppilaa, uimahalli, vanhainkoti ja suora tie täältä Tampereelle. Mitä mainioin kunta mainostaa ulospäin! Ai niin joo, mutta eihän mä haluta tänne ketään. Meidän energia menee toisten haukkumiseen. Suomen positiivisin kunta. Hyvä me.

    • Eihän me muuta tarvita

      KIrjoitit: ….Mutta eihän me muuta tarvita kuin pari kaljakuppilaa, uimahalli, vanhainkoti ja suora tie täältä Tampereelle…

      — Sitä uimahallia täällä ei ole(vaikka se ei tähän asiaan kuulukaan)

      ….Ai niin joo, mutta eihän mä haluta tänne ketään…

      — Kyläkirjasto ja koulu oli isokin valtti kun lapsiperhe muuttoa harkinnut.

  • Nimetön

    Olen paikallinen kirjoittaja, mutta kustansin itse kirjani painokulut olivat 3000 euroa, en mitään tukia siihen ole saanut. Kirja ei ole tähän mennessä vielä tuottanut mitään, kun puolet pitäisi saada myytyä, että saa edes omat rahansa pois.

    • Nimetön

      Paikalliset kirjoittajat eivät ole tasa-arvoisia
      On parempia ja on huonompia,paremmat ovat paremmissa piireissä
      Moni hieno kirjoittaja joutuu itse kustantamaan

      • Nimetön

        Jos kustantaja saa tuhat käsikirjoitusta vuodessa luettavaksi ja kymmenkunta julkaistaan, ei riitä, että on hyvä kirjoittaja. Pitää olla erinomainen teksti, ajakohtainen ja myyvä aihe ja oikea kohdeyleisö.Kirjailijan tulee olla markkinointihenkinen, sosiaalinen kirjakauppojen ja matineoiden esiintyjä ja myyntiedustaja. Kirjailijan pitää olla koko ajan esillä, ei riitä, että tuhertaa tekstiä vinttikamarissa ja ainoa sosiaalinen tapahtuma on käsikirjoituksen vieminen postiin. Kustannustoiminta on etupäässä liiketoimintaa ja vain vähäisessä määrin kulttuurin tukemista. Nykyään tavallisin väylä kirjailijaksi on nettiblogin pitäminen. Kun saa blogilleen tuhansia seuraajia, on kirjoittajana ansainnut kannuksensa ja yleisön kiinnostuksen. Silloin kustannustalotkin alkavat uskoa kirjoittajan potentiaaliin.

    • Sen koommin mittaamatta on järvi Inarin

      …osaisikohan joku kirjoittaa tuohon jatko-osan…ei jäisi myymättä…Koskelan torppia löytynee muualtakin kuin Urjalan Pentinkulmalta…

Kommentointi ei ole käytössä.