Seudullisen OP-fuusion tärkeä päivä on maanantaina 23. huhtikuuta. Silloin Kiikoisten ja Punkalaitumen Osuuspankkien osuuskuntakokoukset päättävät yhdistymisestä OP Sastamalaan. Samana päivänä OP Sastamalan edustajisto päättää asiasta. Päätökset vaativat kahden kolmasosan enemmistön. Jos yhdistyminen hyväksytään, se tulee voimaan marraskuun alussa.
”Kaikkien pankkien on hyväksyttävä valmisteltu yhdistymissopimus. Tällä sopimuksella ei voi syntyä kahden pankin fuusiota”, huomautti Kiikoisten Osuuspankin toimitusjohtaja Kirsi Soltin Kiikoisten Jaaran kylätalon keskustelu- ja informaatiotilaisuudessa viime viikolla.
Hän myös totesi, että mahdollisen yhdistymisen myötä Kiikoisista tulee OP Sastamalan hallitukseen kaksi jäsentä kahdeksi vuotta, kuten Punkalaitumeltakin. Sastamalasta hallituksessa on kolme henkilöä.
”Se on selvästi enemmän kuin numerot antaisivat myöten. Meidän osuutemme tulevasta pankista on 10 prosenttia, Punkalaitumen 30 prosenttia ja Sastamalan 60 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että neuvottelimme oikeasti, mitään sanelupolitiikkaa ei ilmennyt. Niin olisi ollut jossakin muualla.”
Yhdessä riittävän vahvoja
Viime vuonna Kiikoisten Osuuspankki oli yhteydessä eri kokoonpanojen kanssa yhdistymisestä. Vuoden lopulla varmistui, että ainoa ja oikea vaihtoehto nyt suunniteltu fuusio, jonka alkujuuret ovat Punkalaitumella.
”Tällä fuusiolla varmistetaan kilpailukyky pankkitoimialan murroksessa. Yhdessä olemme riittävän vahva vastaamaan kiristyvään kilpailuun”, vakuutti OP Sastamalan hallituksen puheenjohtaja Lassi Uotila.
Yhdistymissopimuksessa on määrätty, että Kiikoisissa pankki näkyy ja kuuluu vähintään viisi vuotta.
Kuulolla ollut Tauno Santaoja kyseli viiden vuoden jälkeistä aikaa.
”Sopimuksessa on määritelty vähimmäisaika. Siitä eteenpäin päätöksiin vaikuttaa asiakaskäyttäytyminen eli kuinka paljon pankkia käytetään”, vastasi Soltin.
OP Sastamalan hallituksen puheenjohtaja Lassi Uotila valoi lisää uskoa.
”Yhdistyminen tuo pankkiin lisää vahvaa osaamista muun muassa maatalous- ja pienyrittäjyyteen liittyen. Lisäksi Kiikoinen on loistavalla liikennepaikalla valtatien varrella. Vuosien kuluttua tehtävät ratkaisut perustuvat tietenkin liiketoimintaa, mutta en usko, että täältä on kukaan valoja sammuttamassa.”
Lue koko juttu keskiviikkona ilmestyvästä Alueviestistä.
Muistakaa kaikki Kiikoisten Osuuspankin jäsenet tulla äänestämään 23.4. Kaadetaan fuusiosuunnitelma ja tavoitellaan sitä, että Kiikoisissa on elämää myös viiden vuoden jälkeenkin!
Kiikoisten Osuuspankkiin tarvitaan pätevä, markkinointihenkinen ja osallistuva paikkakunnalla asuva pankinjohtaja, myös fuusiossa ryvettyneet luottamushenkilöt on vaihdettava osaaviin, tulevaisuuteen uskoviin kiikoslaisiin luottamushenkilöihin.
5 vuoden päästä Helsingistä kerrotaan mihin Kiikoisten OP liitetään jos fuusio kaatuu. Pankkisektori muuttuu sen verran paljon lähivuosina. Muistakaa miten Karkun kävi. Helsinki liitti suoraan Tampereeseen. Karkkulaisilta ei edes kysytty.
Kiikoslaisethan on aina ollu vähä Poriin päin kallellaan. Sinne ne mielii.
Jos maaseutupankin johtaja ei hallitse maatalous- ja pienyrittäjyyteen liittyviä pankkiasioita istuu väärä henkilö pallilla.
Fuusion myötä Kiikoisista häipyy pankki aivan varmasti siirtymäkauden jälkeen. Nyt on ilmeisesti vielä mahdollisuus vaikuttaa asiaan.
Pankki jatkakoon, johtaja vaihtoon.
Fuusion jälkeen Kiikoisten konttorin säilymisen ratkaisee, paljonko sitä käytetään viiden vuoden päästä. Ilman fuusiota konttorin säilymisen ratkaisee, paljonko sitä käytetään nyt, ilman takuuta mistään ajasta.
Mä en vaan mitenkään ymmärrä miten fuusioitumalla huonompaansa saataisiin taloudellinen tilanne kohentumaan… Selitykseksi ei kelpaa leveämmät olkapäät, se on jo nähty se selitys kuntafuusiossa, kun ei vaan suuruuden ekonomia auta pienempää niin ei se vaan auta. Itte on uskottava asiaansa, tehtävä töitä ja haettava omat ratkaisut!
Tunnut olevan asiantuntija arvioimaan fuusion osapuolia. Siispä kerro päätösten tueksi, mikä tekee fuusioituneista pankeista syntyneen suuremman pankin heikommaksi ja erityisesti, missä asioissa Kiikoisten Osuuspankin kumppanit ovat huonompia. Kaipaan numerotietoa, en henkilökohtaisten tykkäämisten, ihmissuhteiden ja politiikan värittämiä tarinoita.
Mallikuhnuriko ratkaissut ongelman –
pystyy siis ennustamaan tulevaisuuden tismalleen?
Kysyin tosiasioihin perustuvaa tietoa täällä kirjoittelevilta asiantuntijoina esiintyviltä, mutta eihän sitä viisautta täältä löydy. Tuntuu olevan vain lynkkausjoukko liikkeellä.
Kuka tahansa pankin omistajista voi olla yhteydessä johtajan ja hallinnon toimista Op riskienhallintaosastolle Helsinkiin pankin fuusion tiimoilta. Ei johtajan ainainen poissaolo työpaikaltaan kerro sitoutumista pankin säilyttämiseen eikä kiinnostusta asiakkaista. Jos käy niin, että pankkitoiminta päättyy hyvinkin nopeasti Kiikoisista, niin todellakakin pankin kiinteistö säilyy kylällä, mutta ovet pysyvät lukittuina, mitä hyötyä pelkän kiinteistön säilymisestä kylälle on? Tuttu rakennus se jo kaikille on, mutta valot eivät enää loistele yökausia johtajan huoneessa ja turhaahan se olisikin, kun ei ole tuotantoa eikä toimintaa.
Fuusiossa aina joku lakkaa olemasta, eli pienet häipyy. Ei ole mitään win win tilannetta.
Pelkästään se on melkoinen lupaus, että joku liikelaitos lupaa viisi vuotta säilyttää palvelut. Silloin viimeistään jokaisen viljelijän ja yrittäjän on hoidettava pankkiasiat netin kautta. Lainaneuvotteluista lähtien. Kukaan ei uskalla luvata montako varsinaista pankkikonttoria koko Suomessa on muutaman vuoden kuluttua.
Herätkää hyvät ihmiset 2000-luvulle! Ei pankkikonttoria tarvi pian juuri mihinkään. Kunhan tämä nykyinen 70-90-vuotiaiden sukupolvi kuolee pois, jää jäljelle ihmiset jotka osaavat käyttää nettiä eivätkä ramppaa konttoreissa käteistä nostamassa ja laskuja maksamassa. Ne asiat voi hoitaa kotona netissä.
Itse olen yrittäjä eikä minulla ole mitään tarvetta käydä yhtään missään konttorissa kuin ehkä kerran kahdessa vuodessa jos sitäkään.