Sisäilmaongelmien vuoksi käytöstä poistettu Vammalan seurakuntatalo on puhuttanut kaupunkilaisia, ja Alueviestin toimitukseenkin on tullut lukuisia yhteydenottoja asian tiimoilta. Seurakuntaa on moitittu niin kiireestä kuin vitkastelustakin asian suhteen.

”Vuosi sitten Alueviestin yleisönosastokirjoituksessa neljäsosa kirkkovaltuustosta puheenjohtajan johdolla halusi lopettaa kiinteistötyöryhmälle annetun mandaatin valmistella erilaisia vaihtoehtoja seurakuntatalon kohtalosta. Selvityksiä ei sen koommin ole tehty, eikä neuvotteluja käyty kenenkään kanssa.

Kirjoituksessa annettiin ymmärtää, että asiassa tulisi edetä normaalin, rauhallisen, avoimen valmistelun ja tarjouskilpailun kautta ja että ratkaisun laaja-alaiselle pohtimiselle on annettava aikaa. Vajaa vuosi eri vaihtoehtoja oli kiireettä selvitetty ja näin on haluttu toimia sen jälkeenkin. Hämmentävää on se, kuinka osa niistä, jotka allekirjoittajina ovat esittäneet ajan antamista ja rauhallista, avointa valmistelua, ovat alkaneet kutsua tätä hidasteluksi”, kirkkoherra Vesa Aurén ihmettelee.

Viime vuoden marraskuussa seurakunnan edustajat tapasivat kuudentoista hengen delegaation, joka edusti ostamisesta kiinnostuneita ihmisiä.

”Valmista tarjousta ei meille viranhaltijoille esitetty, sen sijaan keskusteltiin paljon siitä, millainen ostotarjous olisi mahdollinen. Delegaatio toi vahvasti esille ajatuksen ehdollisesta tarjouksesta, jossa olisi esimerkiksi aiesopimus siitä, että seurakunta voisi harkita palaamista kunnostettuun seurakuntataloon vuokralaiseksi. Kirkkovaltuusto oli kuitenkin 7.11. tehnyt enemmistöpäätöksen, että seurakuntatalosta on luovuttava ilman mitään ehtoja.

Seurakunta saikin tarjousajan puitteissa 31.12.2024 mennessä 151 000 euron ostotarjouksen, jota ei tammikuun kirkkoneuvostossa hyväksytty. Kiinteistötyöryhmä ja kirkkoneuvosto katsoivat yksimielisesti tarjouksen sisältävän tulkinnanvaraisia, ehtojen luonteisia lausekkeita”, Aurén taustoittaa.

Ostajatahoa edustanut talousneuvos Aulis Ylönen kertoi Alueviestille jo tammikuussa, että ostotarjoukseen ei sisältynyt minkäänlaisia ehtoja, vaan asiaa selventävät lisälauseet kirjoitettiin informaatioksi, miksi osakeyhtiötä ollaan perustamassa. Ylönen kertoi tuolloin edustamansa tahon lähettäneen kaikille seurakunnan luottamushenkilöille väärinkäsitysten oikaisemiseksi vielä ostotarjouksen muodossa, josta kaikki kaupanteon syitä selventävät perustelut on poistettu.

Ylösen ja hänen edustamansa tahon tarkoituksena oli seurakuntatalon ostaminen, sen peruskorjaaminen ja tilojen vuokraaminen yksityisille, yhdistyksille ja järjestöille.

Aurénin mukaan tarkennettu ostotarjous saatiin tarjousajan jo umpeuduttua 24. tammikuuta, eikä sitä voitu ilman asiaankuuluvaa valmistelua ottaa käsittelyyn tammikuun kokouksessa.

Lisäksi päätöksentekoa hankaloitti se, että vasta tammikuussa tuli tieto seurakuntataloon liittyvistä useista rasitteista, jotka eivät näkyneet virallisessa kiinteistörekisterissä.

”Jaatsinkadun P-alueen käyttöoikeussopimus sentään on irtisanottavissa, mutta kaupungin kanssa oli tarpeen tehdä pysyvä rasitesopimus vesialueelle jalankulkijoita ja pyöräilijöitä varten tehdystä kulkuyhteydestä. Lisäksi Tyrvään pappilan kiinteistölle oli aikanaan kauppakirjassa sovittu tieoikeus seurakunnan alueen läpi, pysyvä P-alue seurakunnan alueella ja myöhemmin vierasvenelaituri seurakunnan vesialueella. Hyvää hallintoa on saattaa vuosia sitten sovitut asiat juridisesti kestävälle pohjalle rasitesopimusten muodossa. Kustannuksia seurakunnalle ei näistä sopimuksista tullut”, Aurén kertoo.

Kirkkoneuvosto päättikin tammikuussa yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun ja helmikuun kokouksessa yksimielisesti ottaa aikalisän kiinteistön myyntiin, kunnes purkulupa ja rasitteet on saatu päätökseen, ja kiinteistön tilanteen muututtua avata myynti uudelleen, julkisesti ja avoimesti.

Nyt kun rasitesopimukset ovat oikeaoppisesti virallisissa papereissa, seurakuntatalo on jälleen myynnissä kaikille avoimella tarjouskaupalla. Purkuluvan kanssa.

”Kiinteistön myyminen purkuluvan kanssa nähtiin perustelluksi monesta syystä. Purkamista koskevasta kaupungin päätöksestä tehtiin hallinto-oikeuteen valitus, josta oikeus totesi, että valittajilla ei ole asiassa valitusoikeutta. Sen valittajat tosin saivat aikaan, että purkulupa ja seurakuntatalon myyntiin paneminen eivät edenneet moneen kuukauteen”, Aurén toteaa.

Seurakuntatalon ostaja voi siis kunnostaa rakennuksen osin tai kokonaan, tai purkaa sen osin tai kokonaan.

”Mikäli kauppoja ei synny on sekin mahdollista, että seurakunta päätyy purkamaan rakennuksen. Kirkkovaltuuston päätös kun on, että rakennuksesta luovutaan pysyvästi”, Aurén perustelee.

Sastamalan kaupunki ei ole seurakuntatalosta enää kiinnostunut. Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg vahvisti asian Alueviestille.

Aulis Ylönen ei vielä paljastanut, aikooko hänen edustamansa ostajataho tarttua tarjoukseen uudelleen.