Sastamalassa pohditaan: Valitseeko kirkkoherran kansa vai kirkkovaltuusto?

Tyrvään kirkko.

Kirkkoherran valitsemisen vaalitapaa pohditaan Sastamalan seurakunnassa.

Asia on ensimmäiseksi kirkkoneuvoston käsiteltävänä. Esillä on välillisen vaalin pyytäminen. Tällöin seurakuntalaiset eivät äänestäisi kirkkoherrasta, vaan valinnan tekisi kirkkovaltuusto.

Kirkkoneuvosto tekee vaalitavasta esityksen kirkkovaltuustolle. Mikäli välillisen vaalin pyytämiseen päädytään, tekee lopullisen päätöksen vaalitavasta tuomiokapituli.

Viimeksi kirkkoherranvaalissa äänestysprosentti oli Sastamalassa 10,4. Tätä luonnehditaan melko tavanomaiseksi. Lähimenneisyydessä äänestysaktiivisuus on kivunnut huomattavasti korkeammaksikin. Vuonna 1989 Tyrvään seurakunnassa kirkkoherranvaalin äänestysprosentti oli 57 ja vuonna 1993 Kiikan seurakunnassa 36.

Välillisen vaalin pyytämistä perustellaan esityksessä muun muassa sillä, että välillisessä vaalissa voidaan välitöntä vaalia paremmin ottaa hakijoista huomioon seikkoja, jotka välittömässä vaalissa voivat jäädä viranhoidon kannalta toisarvoisten tekijöiden varjoon. Ehdokasmäärää ei välillisessä vaalissa ole rajattu, kun taas välittömässä vaalissa saa olla enintään kolme ehdokasta. Kirkkoherran virka pystyttäisiin todennäköisimmin täyttämään välillisen vaalin kautta nopeammin kuin välittömän. Välitön vaali edellyttää seurakuntavaalien kaltaista prosessia.

Joukko seurakuntalaisia on jo aiemmin kirjelmöinyt kirkkoneuvostolle kirkkoherran vaalin vaalitavasta. ”Olemme vakuuttuneita, että seurakuntalaiset eri puolilla suurta Sastamalaa haluavat vaikuttaa henkilökohtaisesti uuden kirkkoherran valintaan”, kirjeessä todetaan.

Kirkkoneuvoston käsiteltävänä asia on keskiviikkona.

Poimintoja

  • Nimetön

    Kenet sitten valitaan ja ketkä valitsevatkin, pidettäköön ennen kaikkea mielessä Osmo Tiililän sanat: ”Kirkko on olemassa sitä varten, että täällä kuollaan.”

  • Nimetön

    Osmo Tiililä haasteli viisaita. Kaikki kuolemme, mikä seikka välillä unohtuu. Mielestäni seurakunta tarvitsee hengellisen johtajan ja tarpeeksi taloudellista ja hallinnollista neuvonantoa. Koulutukset teologian maisterilla ja talous- ja hallintopuolen virkamiehillä ovat aivan erilaiset. Kirkkoherra on enemmän hengellinen johtaja. Talouspuolen ja hallinnon virkamiehet pitäisi nostaa seurakunnissa suurenpaan näkyvyyteen. He voisivat aivan hyvin olla kirkkoherran neuvonantajia. Kansa haluaa hengellisen Isän ja paimenen, johon voi sielunhoidollisissa asioissa turvautua. Elämä sattuu tuomaan vaikeuksia roppakaupalla vähän kaikille. Näissä aatoksissa terveisin Tuisku

  • Nimetön

    Täysin samaa mieltä edellisten kanssa. Asiat kuntoon ylöspäin ennen kuolemaa!

Kommentointi ei ole käytössä.