Vammalan seudun, Suodenniemen ja Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalueet yhteen

Kokemäenjoen kalatalousalueen hallitus ensimmäisessä kokouksessaan Tyrvään Pappilassa 7. maaliskuuta. Vasemmalta selin Kimmo Rintala, Jarno Mäenpää ja Markku Aronen. Pöydän päässä Esko Piranen, Jukka Pulakka, Mika Lumiainen, Olli Laitila ja Seppo Metsähonkala.

Uudet kalatalousalueet aloittivat toimintansa kuluvan vuoden alussa. Entisten Vammalan seudun, Suodenniemen ja Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalueiden toimialueet muodostavat nyt uuden, ison Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueen. Sen pinta-ala on noin 16 000 hehtaaria.

Kalatalousalueen perustamiskokous pidettiin 30. tammikuuta Nokialla. Kokouksessa hyväksyttiin kalatalousalueen säännöt, jotka on toimitettu vahvistettavaksi ely-keskukseen, sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019.

Hallitukseen valittiin yhdeksän jäsentä eri puolilta toimialuetta. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Esko Piranen, varapuheenjohtajaksi Mikko Ollila sekä jäseniksi Markku Aronen, Olli Laitila, Mika Lumiainen, Seppo Metsähonkala, Jarno Mäenpää, Jukka Pulakka ja Kimmo Rintala. Kokouksessa valtuutettiin 21 henkilöä toimimaan alueen valvojina.

Kalatalousalueen toiminta ja tehtävät määrätään kalastuslaissa. Päätäntävaltaa käyttävät kalatalousalueen kokous, kokouksen valitsema hallitus ja hallituksen nimeämä toiminnanjohtaja. Hallitus nimesi ensimmäisessä kokouksessa alueen toiminnanjohtajaksi Päivi Pyyvaaran Pirkanmaan kalatalouskeskuksesta.

Hankkeilla vauhtia toiminnan kehittämiseen

Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueen toimintaa on valmistelu erilaisissa työryhmissä ja hallitus on jo kokoontunut muun muassa valmistelemaan hankkeiden käynnistämistä. Keskeisenä tehtävänä on lisätä yhteistyötä kalavesillä toimivien eri tahojen kesken sekä lisätä kalavesien käyttöä niin kalastukseen, elinkeinotoimintaan, matkailuun kuin erilaiseen virkistäytymiseen.

Lisäksi tavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta kalastukseen ja kalatalouteen sekä mahdollistaa kalastus nuorten harrastuksena.

Ensimmäinen iso tehtävä on alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnan käynnistäminen. Kalatalousalueen on tarkoitus näkyä myös tapahtumissa, muun muassa Sastamala-messuilla kertomassa lupa- ja kalastusasioista. Vesialueen omistajien rooli tulee jatkossakin olemaan vahva kalatalousalueen toiminnassa.

Kalatalousalueen toiminta rahoitetaan valtion kalastonhoitomaksuvaroista maksettavista toiminta-avustuksesta ja erilaisille hankkeille myönnettävistä edistämismäärärahoista, kalastuslain mukaan kalatalousalueelle jäävistä omistajakorvauksista sekä vesialueen omistajien sopimuksella kalatalousalueelle siirrettävien kalastuslupien myynnistä.

Kalatalousalue suunnittelee jatkossa erilaisten hankkeiden toteuttamista mahdollisesti Leader-rahoituksella. Liikevaihdon odotetaan nousevan hankkeiden myötä noin 100 000 euroon nykyisestä noin 50 000 eurosta.