Vammalan Yrittäjien vaalipaneeli haastaa ehdokkaat ensi tiistaina

Eduskuntavaaliehdokkaiden esittäytyminen ja paikkakunnan yritys- ja elinkeinoelämälle tärkeät asiat ovat keskiössä Vammalan Yrittäjien järjestämässä vaalipaneelissa ensi viikon tiistaina 26.3.

Ilkka Nykäsen moderoima tilaisuus tarjoaa foorumin niin yrittäjille ja elinkeinoelämän edustajille kuin kaikille kaupunkilaisillekin. Tarjolla on näkökulmia muun muassa yritystoiminnan esteiden madaltamiseen, työllisyyteen ja työllistämiseen, muuttuvaan sote-kenttään, ilmastonmuutokseen sekä maakunnan kilpailukyvyn parantamiseen.

Tilaisuus alkaa Sylvään koululla kahvitarjoilulla kello 17.30 ja paneeli käynnistyy auditoriossa kello 18. Myös yleisöllä on mahdollisuus haastaa vaalipaneelin jäseniä kysymyksillään.

Osallistumisensa ovat tähän mennessä varmistaneet Arto Satonen (kok), Pertti Hakanen (kesk), Petri Kulju (kd), Susanna Riekkinen (Liike Nyt), Leena Saarela (vas) sekä Katariina Pylsy (kesk).

  • Nimetön

    Haluaisin kysyä, miten kokoomuksen ja keskustan avoimen ylimielinen koulutusvastaisuus palvelee yrittäjiä ja Suomen menestymistä tulevaisuudessa. Millä perustellaan koulutuksen ja tutkimuksen ”uudistuksia”, joilla osaamistasoa lasketaan systemaattisesti. Esimerkiksi ammattikoulutuksessa oppilaat ovat ”tuuliajolla”, ei yrittäjä uskalla palkata vaativiin tehtäviin heikosti osaavia työntekijöitä. Suomi nousee ja kehittyy tulevaisuudessa ainoastaan huippuunsa vietynä osaamisena, ei me pärjätä maailmalla ”bulkkitavaralla”.

    • Nimetön

      Erittäin hyviä kysymyksiä ja huomioita. Oletan, että tieto ammatillisen koulutuksen tilasta on ollut mainittujen puolueiden edustajilla jo jonkin aikaa. Asian korjaamiseksi on kuitenkin tehty melko vähän, jos mitään. Helposti tulee mieleen, että tämä ei ole pelkästään ylimielisyyttä vaan täysin tarkoituksellista toimintaa. Sitä en tosin ymmärrä mihin tällä pyritään, ainakin valtion velan lyhentämisesta maksetaan tässä kohtaa liian kova hinta.

      Kun todennäköisesti ainakin toinen näistä puolueista päätyy hallitukseen, niin toivottavasti ei kuitenkaan lupailla liikoja.
      Uutta #koulutuslupausta toisen asteen koulutus ei kestä.

  • Nimetön

    Valtion velkaa voisi vähentää reilusti ”uudistamalla” yritystukia. Näitä kilpailua rajoittavia tukia voisi leikata vaikka neljä miljardia (silti vielä jää), pari säästöön ja parilla miljardilla vaikka koulutusta ja muita epäkohtia. Sipilän hallitus onnistui lisäämän näitä tukia, vaikka muulta leikattiin.

  • Nimetön

    Perusopetuksesta ei voi, eikä saa tinkiä, oli ala mikä tahansa. Ensinnäkin pitää varmistua, että peruskoulun tai lukion jälkeen oppilas osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Ja sanoa nimensä ja päivää. Sitten perustiedot ja -taidot oppilaan ollessa paikalla viikon 5 pnä joka päivä täydet tunnit. Myös opettajan on syytä olla paikalla, jos palkkaa meinaa nostaa.
    Sitten lähetetään hyvin perustiedoin varustettu oppilas työharjoitteluun tai työssäoppimisjaksolle. Siellä on oltava riittävä vastaanottoyksikkö, joka ottaa harteilleen opiskelijan. Nämä ovat siis päätoimisia opiskelijan ohjaajia, eivätkä ”oman työn ohessa” toimivia.
    Ohjaaja seuraa osaamista, kehittymistä ja taitoja. Palautetta annetaan realistisesti. Lisää oppimista kaipaava oppilas palaa preppaamaan tietojaan.
    Seurataan opiskelijan asennetta ja käyttäytymistä. Myös kellon tunteminen huomioidaan.
    Kun työyhteisöltä, ohjaajalta ja asiakkailta saatu palaute on ynnätty, voidaan päästää oppilas opettelemaan sitä, mistä se leipä tulee, eli tuottavasta työstä.
    Mutkat suoriksi säästämällä ei tule kuin lisää kuluja.

  • Nimetön

    ”Vuodesta 2011 jatkuneet koulutusleikkaukset ovat vieneet lähes puolitoista miljardia euroa suomalaisesta koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta alkaen. Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin (kok) hallitus leikkasi etenkin ammattikorkeakoulujen rahoitusta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) kaudella kovimmalle kulukuurille ovat joutuneet yliopistot ja ammattikoulut.” Suomen Kuvalehti

    • Nimetön

      Helsingin yliopisto tuotti tilikaudelta 2017 24 miljoonan euron ylijäämän, joten taloudessa ei suurempaa ongelmaa.
      Tämän paikallisen ammatillisen koulutuksen hallinnon kustannukset ovat puolestaan kohtuuttomat.
      Virkoja on perustettu koulutuksen kustannuksella, tosin osa jouduttu esteellisyysasioiden johdosta perumaan ja viran tarve on poistunut. Mikään raha ei riitä, ellei rakanteisiin puututa. Ennen koulutettiin kahdessa
      vuodessa osaavia nuoria työelämään. Nykyisin kolmessa vuodessa täysin ammattitaidottomia, kuten eilisessä Tyrviksen vaalitentissä eräs kansanedustajaehdokas pojastaan esimerkkinä kertoi.

      • Nimetön

        Helsingin yliopisto 2017 ”Yliopiston varsinaisen toiminnan alijäämä oli neljä miljoonaa euroa. Varsinainen toiminta oli alijäämäistä myös vuonna 2016. Alijäämät johtuvat valtion perusrahoituksen äkillisestä vähenemisestä.” 24 miljoonaa tuli omaisuuden myynnistä.
        Olet aivan oikeassa, että nykyinen ”uudistettu” ammattikoulutus on aivan surkeaa tasoa.

  • Nimetön

    Tuo koulutustason lasku tai väite siitä, on mielenkiintoinen asia. Jos aiemmin saatiin kahdessa
    vuodessa osaavia nuoria ja nyt kolmessa vuodessa täysin ammattitaidottomia, niin mistä on oikeasti kyse.

    Opintoviikkoja vuodessa on n. 38 kpl. Kahden vuoden koulutuksessa lähiopetustunteja viikossa oli n. 35 h ja nykyisessä n. 20 h. Kokonaistuntimäärät olisi kahden vuoden koulutuksessa 2660 h ja kolmen vuoden 2280 h. Tämän lisäksi kolmen vuoden koulutuksessa tehdään työharjoittelua melko mittavasti.

    Tuntimääräero ei siis täysin asiaa selitä, varsinkin kun tuota työssäoppimista on melko runsaasti. Selittäviä tekijöitä voisi olla:
    1. Oppilaat ovat huonompia.
    2. Opettajat ovat huonompia.
    3. Opetuksen taso on huonontunut.
    4. Opetusta järjestetään vielä vähemmän kuin tuo 20 h / viikko.

    Ainoat, joihon en usko, ovat vaihtoehdot 1 ja 2. Opetuksen taso ja opettajien motivaatio takuulla kärsii, jos kaikki edellytykset mielekkääseen opettamiseen viedään. Taitaa olla myös niin, että 20 h viikossa lähiopetusta koko koulutuksen ajan on melko optimistinen arvio. Etäopiskelu soveltuu käytännöntaitoihin melko huonosti.

    Korkeakouluilta on myös leikattu, mutta siellä on ilmeisesti ajateltu, että itse opetus on se mistä viimeiseksi tingitään. Ammattikoulutuksesta ei voi sanoa samaa.

    • Nimetön

      Kyllä tuo ykkönen on ainakin osasyy. Osa opiskelijoista ovat vain aikaa tappamassa amiksessa ja opiskelu ei nappaa pätkääkään.
      Vielä, kun siihen lisätään täydellinen uusavuttomuus ja välinpitämättömyys, niin lopputulos on kamala. Ainoa mikä onnistuu on kännykän näprääminen ja lakki päässä syöminen.
      Nyt niitetään vapaan kasvatuksen ja välinpitämättömien vanhempien aikaansaamaa satoa.

      • Nimetön

        Oppilailla on toki omista tekemisistään vastuu mutta hankala sitä on kantaa, jos opetusta ei tarjota. Ajat ja nuoret ovat toki erilaisia, muta kovin tutulta tuo ”Osa opiskelijoista ovat vain aikaa tappamassa amiksessa ja opiskelu ei nappaa pätkääkään.” kuulostaa. Silloin vanhaan hyvään aikaan opetusta oli kuitenkin tarjolla 35-40 h viikossa ja läsnäolopakko. Olettavasti tuo läsnäolopakko on edelleenkin. Ympäristössä, jossa on opetusta ja tehtäviä tarjolla, oppii väkisinkin, vaikka ei niin nappaisikaan.

        En tiedä mitä tuollainen ”täydellinen uusavuttomuus” pitää sisällään, mutta tässä kohtaa on epäonnistunut myös peruskoulu. Oleellisia taitoja ammatillisten jatko-opintojen nökökulmasta ovat luku- ja kirjoitustaito, laskuoppi, välttävät sosiaaliset ja motoriset taidot sekä kyky hakea tietoa. Opiskeltavan koulutusalan asioita ei ennalta tarvitsekaan osata, vaan niiden opettaminen on oppilaitoksen tehtävä.

        Kännyköitä yleensä ”näprätään” viihdetarkoituksessa ajankuluksi. Jos opetusta ja tekemistä on tarjolla, niin kännykän näpräys oletettavasti vähenee. Jos ei, niin kännyköiden käyttö sellaislla oppitunneilla, joila sillä ei ole opetuksellista käyttöä, voidan varmaan kieltää. Tosin kännykällä voi hakea tietoa, niin käytännön kuin teoriankin ongelmiin, joten en tiedä onko sellaisa tunteja olemassakaan.

        Lakki päässä syöminen on toki tavatonta. Naisethan on tähänkin saakka saanut hattu päässä natustaa mutta tällaista tasa-arvo on tuonut tullessaan, miehetkin voivat nykyään aterioida päähine päässä.

      • Nimetön

        Et näköjään ole joutunut omakohtaisesti tekemisiin näiden tulevaisuuden toivojen kanssa.

      • Nimetön

        Opettajana en ole näille tulevaisuuden toivoille toiminut, kasvatustyötä on kylläkin tullut tehtyä. Kokemusta muutenkin, niin entisistä kuin nykyisistäkin tulevaisuuden toivoista, on jonkin verran. Sanoisin, että nykynuoret ovat tuntuvasti fiksumpia ja tiedostavampia kuin mitä oma sukupolveni oli. Toki voi olla, että otantani on suppea ja vääristynyt.

  • Nime Tön

    Kyllä on menty metsään ja pitkälle nykyisen ammattikouluopetuksen kanssa.
    Ensimmäinen vuosi kokonaisuudessaan pitäisi opiskella perusasioita oppilaitoksen seinien sisällä, luokissa ja työpajoissa/verstaissa/keittiöissä jne. Oppilaat läsnä aamusta asti, ainoastaan sairaus tai jokin opettajan kanssa etukäteen sovittu meno kelpaisi poissaoloksi.
    Olen ollut työpaikalla jonne tuli näitä työssäoppijoita toinen toisensa perään, ikävä sanoa mutta paljon paremmin olisi siinäkin firmassa mennyt ilman tätä joukkoa. Muutamia oli jotka ottivat asian tosissaan osasivat jotain jo tullessaankin ja halusivat todella oppia, noin 15-20%.
    Ammattikoulun opettajajien suut on sinetöity, He eivät saa puhua kuin yleisesti hyväksytettyä mantraa. Ei myöskään työpaikoilla saa sanoa mitä ajattelee, en myöskään minä sanonut. En sanonut mitään silloinkaan kun lähdin ja aloin yrittäjäksi. Ainoastaan sen takia kun työnteko entisessä paikassa muuttui tästä työssäoppismisjutusta sellaiseksi että joka päivä harmitti.
    Eikä yksin omasta puolestani vaan työkavereitten, näitten koulukkaitten ja heidän vanhempiensa, ammattikoulun opettajien ja veronmaksajien muutamia mainitakseni.

Kommentointi ei ole käytössä.