Vammalan lukiolla käynnistetään ensi maanantaina 1. huhtikuuta pilottihanke päivittäisen kasvisruokavaihtoehdon tarjoamisesta opiskelijoille. Toive kokeilusta on lähtöisin oppilaitoksesta.
Aiemmin kaikki Sastamalan koulut ovat päässeet nauttimaan kasvisruoasta kerran viikossa. Lisäksi kasvisruoka on saatavilla erikseen tilattavana erityisruokavaliona. Viikoittaisista koko koulun kasvisruokapäivistä ei lukiolla luovuta pilottihankkeenkaan aikana, sillä kasvisruoan tulee kuulua jokaisen opiskelijan monipuolisiin ruokailutottumuksiin, Servin tiedotteessa todetaan.
Servissä pilottihanketta on valmisteltu ahkerasti kevään ajan muun muassa uutta kasvisruokareseptiikkaa kehittämällä ja testaamalla. Ruokalistalle päätyneissä kasvisruoissa käytetään monipuolisesti eri proteiinin lähteitä, kuten soijavalmisteita, erilaisia papuja, linssejä, tofua ja härkistä. Proteiinin lähteistä käytössä ovat myös maitotuotteet sekä kananmunat, sillä vegaanista pilottihankkeen aikana tarjottava kasvisruoka ei ole.
Pilottihankkeen suunnitteluun ovat osallistuneet Vammalan lukion rehtori sekä opiskelijoita. Serviltä mukana ovat olleet muun muassa palvelupäällikkö, tuotekehittäjä, ravitsemusterapeutti sekä Vammalan lukion ja Hopunkallion keittiön henkilökunta esimiehineen.
Kasvisruoka herättää tunteita
Kasvisruoka herättää lukion opiskelijoissa tunteita laidasta laitaan. Vammalan lukion opiskelijoille järjestettiin pilotin suunnitteluvaiheessa sähköinen kysely, jossa kartoitettiin ruokailijoiden tottumuksia ja asenteita kasvisruokaa kohtaan. Pääsääntöisesti kasvisruokapilottia odotetaan lukiolla positiivisin mielin, mutta osa opiskelijoista pitää kasvisruokavaihtoehdon tarjoamista itselleen täysin turhana ja olisi valmis hävittämään kasvisruokapäivän koulun ruokalistoilta kokonaan.
Kyselyn vastaajista noin 70 prosenttia arvioi vapaasti valittavissa olevan kasvisruokavaihtoehdon päätyvän omalle lautaselleen viikoittain pilottihankkeen aikana. Tärkeimmiksi syiksi kasvisruoan valitsemiselle nousivat ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä terveydelliset ja eettiset syyt.
Tuleeko kasvisruokavaihtoehto jäämään pysyvästi Vammalan lukion linjastoon?
Pilottihankkeen avulla haetaan vastauksia nimenomaan tähän kysymykseen. Kuusi viikkoa kestävän hankkeen aikana arvioidaan muun muassa kasvisruoan vastaanottoa ja menekkiä, hankkeen kustannusvaikutuksia, ruokahävikkiä, muutoksia valmistettavien erityisruokavalioiden määrään sekä asiakastyytyväisyyttä. Kasvisruoan lopullisesta kohtalosta asiakas ja Servi päättävät yhteistyössä.
Mikäli vapaasti valittavissa oleva kasvisruokavaihtoehto halutaan pysyväksi osaksi lukiolaisten kouluruokailua, on sen aika aikaisintaan syyslukukauden alusta.
Eikös se kasvissapuska tule kovin kalliiksi? Eikä siitä lähde nälkä kuin hetkeksi.
Toivottavasti kasvis ruoka on vain vaihtoehto, ja että kunnon ruokaakin on tarjolla? Kasvava nuori tarvitsee rutkasti proteiinia jota ei kyllä sija pavuista irtoa, eikä niitä viitti kukaan kiloa enemmän syödäkään päivän mittaan? Nuori tarvitsee myös muita keholle tarpeellisia rakennusaineita mm. rasvaa, jotta aivot toimivat moitteettomasti, aivojahan tarvitaan viljalti opiskellessa? Täyttä höpötystä tuollaiset kasvisruokailut. He syövät jotka haluavat, mutta pakottaa ei saa. Koululaiset ovat etupäässä alaikäisiä, joten ollee huoltajillakin omat sanansa sanottavana mitä oma lapsi syö?
Kait ne nyt kotonaankin ruokaa saa? Voisko vaikka ajatella, että siellä valmistettaisiin tuoreista raaka-aineista ravitseva päivällinen perheen kesken….siihen voi sitten tuupata ne proteiinit sianlihasta, jotta olis tuhtia evästä nuorisolle.
Tämä on hetkellisesti ymmärtääkseni kokeilussa, joten nälkäkuolemia ja keripukkia ei varmaankaan tällä aikaa ole tulossa. Mutta voihan sitä nyt vaikka älämölön nostaa asiasta, joka ei ihan hirveesti varmaan nuorison ruokailua hetkauta. Heselle mennään kuitenkin päivän päätteeksi. Ja sehän on tunnetusti ravitsevaa ja suositusten mukaista tavaraa.
Älytöntä että kouluissa tuputetaan viherhörhöilijöitten agendaa pakolla lapsille ja nuorille. Koululaisille on laitettava kotoa rahaa reppuun että pääsevät johonkin syömään.
Eiköhän toive kasvisruuasta ole tullut ihan nuorilta itseltään.
Nuoret eivät ole toivoneet kasvisruokaa.
Proteiinin lähteenä liha on yliarvostettua!
Kasvisruokaahan ne ovat ranskiksetkin. Ja pastat. Ja ovatko sirkat muka kasviksia??
Itsekin syön enimmäkseen kasviksia, mutta on tää huulluudenpuuska mennyt jo lihan suhteen överiksi. Eihän hyvä luoja moni perhe ole edes pystynyt ostamaan lihaa läheskään joka päivä! Ja mihin ne lehmänraadot nyt käytetään? Koiranruokabisnekseenkö? – Kunnes eläinsuojelijat heräävät: EIHÄN noin voi tehdä meidän kasvissyöjäpuudelille!
Lopettakaa nyt se pelleily ruoalla.
Kasvavat nuoret tarvitsevat kunnon ruokaa, eikä mitään porkkanoita. Nyt jo osa tytöistä syö liian vähän ja saavat liian vähän ravintoaineita.
Joskin lihansyönti saattaa vähentyä entisestään Rinteen lihaveron takia. Melkoinen karhunpalvelus Suomen nuorisolle.
Mitä varten eläimet “muka luotiin”? Jos “luoja” olisi tarkoittanut ihmiset syömään vain kasviksia, järsisimme kaikki nokka kiinni nurmikossa.
Ihmisen elimistö on sekasyöjän elimistö. Siis LIHAN ja kasvisten.
Enemmän tulisi huomioida ruuan ravintoarvo/lisäaine ym. koostumus. Ruoka on usein voimakassuolaista ja sisältää esim. luita (broileriruuat). Nämä merkinnät ovat suoraan pakkausselosteissa. Suutuntuma on usein outo, kuin limaa puraisisi. Ei tule mieleen broileri. Valmisruuat sisältävät myös lisäaineita. Myös soijan lisäys ruuassa on tavanomaista lihan korvikkeena. Soija sisältää estrogeenia. Toistuva soijan käyttö ei ole poikien kasvulle suotavaa. Te vanhemmat voisitte ottaa asiaksenne ottaa selville ruuan todellinen koostumus.
Kannatan Anun kommentia. Meidän koululainen sanoi sama.
Hei Anu! Phytoestrogeeni ei ole täysin sama asia kuin ihmisissä esiintyvä saman niminen hormoni, sen vaikutukset ovat paljon vaatimattomammat. On myöskin epätodennäköistä, että nuoret söisivät niin paljoa soijaa koulun kasvisruuassa, että sillä olisi minkäänlaista vaikutusta heidän hormonituotantoonsa.
Oikeastaan voi ihmetellä, että miksi sivistynyt ihmiskunta katsoo eläimenraatoja nyt vasta kauhuissaan. Onhan eläinten teollinen kasvatus ja teurastus lihatiskille asti, täysin moraalitonta. Eihän siinä ole mitään inhimillisyydestä kertovaa. Puhumattakaan siitä, mitä sairauksia ihmiset sairastaa liiallisesta lihansyönnistä. Ja kyllä noita kasvisruokia on ollut suunnittelemassa asiantuntijat. Turha siitä asiasta on urputtaa. Mutta urputtaa täytyy, vaikka ei ymmärrä kokonaisuudesta tuon taivaallista.
Nykyihmiset ovat vieraantuneita luonnosta ja normaalielämästä niin kauas, että jo ihan normaali teurastus ja lihankäyttö näyttää olevan näille ‘vihreille’ liikaa.
Oletko valmis myös erottelemaan eläimet koon tai söpöyden perusteella? Voiko rotan tappaa ennemmin kuin lehmän. Tai kärpäsen ennemmin kuin kanan?
Oletko ajatellut, että matkustaessasi autolla tai vaikka junalla, tulet tappaneeksi tuhansia hyönteisiä ja myös lintuja? Pitäisikö sinun luopua matkustelusta ja siirtyä kävelemään, kunhan et tallaa muurahaisia. Olet murhaaja, halusit sitä tai et.
Siis minkä eläimien tappamisen hyväksyt ja minkä et?
Normijärjellä varustettu ihminen kirjoituksen ymmärsi. Mutta kerrataan nyt sitten. Teuraseläinten kasvatus on siirtynyt teolliseen toimintaan, jossa suuruus sanelee tuoton. Kauas on vaellettu siitä mitä maaseudulla oli aikoinaan karjankasvatus ja kanojen pito. Miksi ihmiskunta on tämän kehityksen hyväksynyt ja siunannut? Ja teuraseläinten inhimillinen kohtelu ei ole pois rotan tai ötökän elämästä.
Tarjolla on espanlaista tomaattia, jossa kilo kasvattamiseen kuluu 400 litraa vettä.
Mikä onkaan vesitilanne Espanjassa ja monessa muussa maassa, josta kasviksia Suomeen tuojaa?
Kotimainen naudanliha tuotetaan todella ympäristöystävällisesti ja on hyvä proteiinipitoinen
ruoka ravitsemaan kasvuikäisiä nuoria.
on se hyvä ettei mukulat aina saa pelkää maksalaatikkoo
Ai että kasvisruoka ei ole kunnon ruokaa eikä sisällä tarvittavia ravintoaineita? Perehtyisitte nyt edes elintarvikkeisiin jollain tapaa, ennen kuin tulette tänne avautumaan jostain kunnon ruoasta. Täysin vegaaneja kehonrakentajiakin on…
Kaiken tarvittavan proteiinin ja rasvan saa kyllä kasvisruoastakin. 🙂
Kerro hyvät kotimaisista raaka-aineista valmistetut maukkaat kasvisruuat.
Mikä on suomalaista, laitumella ja nurmirehulla kasvatettua naudanlihaa ja maitoa ympäristoystävällisempää ruokaa, ottaen huomioon ravintoarvot?
Vaikka ihan kaikki perinteiset ruoat, joissa liha on korvattu härkiksellä, nyhtökauralla tai soijarouheella. Eikä edes sisällä kovaa rasvaa, toisin kuin liha. 😉
Että juurikin ne ravintoarvot ja hiilidioksidipäästöt huomioiden kannattaisi kasvisruokaa todellakin suosia enemmän.
Kerrohan hyvät KOTIMAISET kasvisruokavaihtoehdot.
Glyfosaatilla kasvatettua Brasialaista soijaako sinä kehotat nuorisoa syömään?
Pelkkä hymiöinti ei nyt riitä, faktoja esiin, jos niitä on.
Glyfosaatti on kasvimyrkky, sillä ei kasvateta, vaan tapetaan. Suomessa sillä tapetaan rikkaruohot puinnin jälkeen pelloilta. Erityisen runsasta, ellei välttämätöntä sen käyttö on ravinteitten vesistöihin valumista estävässä pintamuokkausviljelyssä. Elintarvikesoijaa viljellään Brasiliassa sademetsistä raivatuilla pelloilla rinnan rehusoijan kanssa. Sademetsätuho on sen suurin synti, laivarahti on tonnia kohti edullisempaa ja vähempipäästöistä kuin kotimainen kuorma-autorahti. Soijaa ei pitäisi käyttää, jos haluaa suojella sademetsät, muuten se olisi ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin Suomessa soijalla tuotettu liha.
Kasvisruoasta saa rasvaa ja valkuaisaineita, mutta siinä ei ole luonnostaan kaikkia niitä hivenaineita, aminohappoja ja vitamiineja joita ihminen sekasyöjänä tarvitsee. Ihmisen luontainen ravinto on keräilyn tulos: Juuria, marjoja, toukkia,matoja, hedelmiä, raatoja.
Viljelläänkö Suomessa soijaa? Paljonko on soijan ravintoarvolla verrattu hiilidioksidipäästö kotimaiseen lihaan numeroilla ilmaistuna?
Kysymys oli ilman soijaa kasvatetusta nurmituotantoon perustuvasta naudanlihasta.
Glyfosaattia kaytetään rikkaruohojen torjuntaan ja sadon tulleennuttamiseen, siis kasvatukseen.
Mielestäsi Brasialinen soija on hyvää ja ympäristöystavällistä kotimaiseen eettisesti tuotettuun lihaan verrattuna.
Vihervasurien lapsille siis Brasialainen soijasäkki ruokalan nurkkaan ja muille hyvä kotimainen ruoka.
Tätähän tarkoitit?
Kun luet kirjoituksia, älä etsi lauseita, joista voisit tahallaan väärinymmärtämällä keksiä aiheita muiden kritisoimiseen. Kirjoitin aiheesta sekä hyvät että huonot puolet, kuten rehellinen kirjoittaja tekee, mutta kallistuin vastustamaan brasilialaisen soijan viljelyä meille niin rehuksi kuin ihmisravinnoksi: “Soijaa ei pitäisi käyttää, jos haluaa suojella sademetsät” ja nuo maapallon keuhkot ovat elintärkeitä, niitä ei saa tuhota meidän ruokamme vuoksi. Soijan muuttaminen ihmisravinnoksi käyttämällä sitä rehuna on moninverroin ongelmallisempaa kuin sen käyttäminen suoraan ihmisravinnoksi. Sinun mainostamasi hyvä kotimainen ruoka tarkoittaa esimerkiksi sademetsäsoijalla ruokittujen sikojen lihaa. Tavallinen sianlihan kuluttaja tulee käyttäneeksi moninkertaisesti soijaa sitä syöviin vegaaneihin verrattuna. Hyvä kotimainen sianliha on uhka sademetsille. Mitä tulee nurmirehulla ruokittuihin nautoihin, niin olisi kuitenkin tehokkaampaa kasvattaa ihmisravinnoksi kelpaavia kasveja kuin rehua. En ole lihan syömistä vastaan, mutta sen kulutus on nykyään aivan yletöntä. Vuonna 1960 kulutimme luulista lihaa 32 kiloa henkeä kohti, nyt jo yli 80 kiloa vuodessa. Onko tässä mitään järkeä?
Minua vaivaa nyt tämä eläimien tarpeettomuus ravintoketjussa. MIKSI niitä on olemassa, ellei niitä ole tarkoitettu ravinnoksi? Olisivatko ne vain petoeläinten ruoaksi, että ihminen saisi turkin päälleen?!
Kohtuullisesti syötynä liha on terveellistä. Liiat lihat voidaan käyttää maailman nälkäänäkevien auttamiseen.
Entä ihmisen tarpeettomuus ravintoketjussa? Mihin luonto niitä tarvitsee, ellei ravinnoksi? Ihminen ei toimi enää luonnonlakien mukaisena saaliseläimiensä kannansäätelijänä ja saaliseläimien huvetessa raadonsyöjänä ja keräilijänä. Ihminen on ryhtynyt toimimaan vastoin luonnon kantokykyä karjankasvatuksen, mutta myös viljelyn keinoin. Kun Maa ei enää kestä ihmistä, ihminen kuolee sukupuuttoon. Luonto ei kuole, se vain aloittaa alusta ilman ihmistä. Miksi suunnitellaan tähtitieteellisen hintaista muuttoa Marsiin tai muualle Maan tuhotumisen varalle, kun pienemmillä kustannuksilla olisi mahdollista pitää Maa ihmisillekin asumiskelpoisena? Syy lienee se, että miljardien ihmisten kesken on vaikeampaa saavuttaa yhteinen ymmärrys tarvittavista toimenpiteistä. On helpompi jättää tyrvääläiset tappelemaan keskenään ja muiden maailman asukkaitten kanssa, kuin saada heidät ymmärtämään realiteetteja. Pieni joukko älykkäämpiä ihmisiä jättää maapallon ja aloittaa alusta muualla.
Ihminen toimii kannansäätelijänä, jos et ole sattunut huomaamaan. Esim. syksyllä punalakkiset miehet metsässä ovat juuri niitä.
Ihmisen osa ravintoketjussa on hyödyntää eläinkuntaa ja kasvikuntaa ravintonaan. Jos ei niin tehtäisi, niin kuolema korjaisi jo ennen Marsin reissua.
Vai pitäisikö syödä pakastekalaa, niin ei tarvitsisi kalastaa ja surmata söpöjä ahvenia?
12.26, onko kannansäätelyä sukupuuttoon tappamiset? Onko karjan määrä maailmassa luontaisella ja kestävällä tasolla? Jos ihmistä ei olisi, katoaisiko luonnon tasapaino, vai palautuisiko se normaaliksi, sellaiseksi, jossa kaikilla eläimillä ja eliöillä olisi tarkoitus? Ihminen yrittää muuttaa luonnonlakeja tekniikallaan ja yrittää samalla päättää, mikä luonnossa saa elää. Tähän asti tuo on vain tuhonnut luonnon monimuotoisuutta. Samalla ihminen tuhoaa omia elin mahdollisuuksiaan, koska luonto iskee takaisin: pitkälle jalostettujen viljelykasvien riesaksi tulee yhä ikävämpiä tauteja ja tuholaisia, kuivuus tai sääkatastrofit vievät sadon. Karjaa kohtaa yhä uudet taudit, sikarutot ja hullun lehmän taudit.
Niitä sinun söpöjä ahveniasi ei voi laskea perusruokaan. Ammattikalastajat eivät saa niitä tarpeeksi tai hintataso on kannattamaton. Amatöörikalastaja ei nykyisillä laeilla saa saalistaan myydä kauppoihin. Jos kuvittelet, että suomalaiset eläisivät itse kalastamalla, niin ei onnistu. Nälkävuosina kuoltiin, vaikka osattiin kalastaa jopa paremmin kuin nykyään. Vesistöissä ei ole kalaa laajempaan kalastukseen, siksi sitä säännellään lupakäytännöillä.
Metsästäjien tekemä kannansäätely koskee vain heidän himoitsemiaan riistalajeja ja niiden saalistajia. Hyvinkö on onnistunut peurojen sääntely valtateiden varrella? Onko virtahepojen ja norsujen kanta hyvällä tasolla metsästäjien ansiosta? Luonto hoitaa sääntelyn paremmin, jos sen annettaisiin se tehdä. Tehokkaita aseita on ollut metsästäjillä pari sataa vuotta ja sinä aikana eläinten sukupuutto on vain kiihtynyt. Älykkyyden kehitys ei ole kulkenut samaa vauhtia aseiden kehityksen kanssa.
Ihmisen tulee olla osa ravintoketjua, mutta nyt on käynyt niin, että laji on kehittynyt ylivertaiseksi tappajaksi, joka tuhoaa itse elinmahdollisuutensa ja kuolee sukupuuttoon. Näin luonto toimii. Ihminen on Maapallolla vain yksi sukupuuttoon kuoleva dinosaurus.
Kuinkahan maapallon väki pystyttäisiin ruokkimaan ilman tehomaataloutta? Taitaisi jäädä vielä useammalle nälkä kuin nykyisin.
Sinun käsityksesi mukaan ihminen on epäonnistunut kaikessa mahdollisessa, alkaen maataloudesta ja päättyen metsästykseen. Tyrwääläistä optimismia parhaimmillaan.
Eipä tässä ihmiskunnalla nyt niin poskettoman huonosti mene. Ollaan sentään kehitytty melkoisesti viime vuosisatoina. Tietysti ympäristönsuojelu on tärkeä ja siihen pitää keskittyä. Minä en kuitenkaan sinne Marsiin ole lähdössä, mutta sulle suosittelen menolippua. Tuntuu sen verran olevan angstia jutuissa.
Np ihan sama kysymyksem voi esittää ihmisestä. Mitä varten tämmönen ympäristöään tuhoava olio edes on?
Mitähän vihervasurit vanhuksille alkavat syöttää? Soijaa raakana, vai kypsennettynä.
Tuleeko kypsentämisestä liikaa hiiltä ilmakehään? Paikallisella Eveliinalla tähänkin
on varmaan koulutuksella saatu tieto.
Mitä veroparatiisifirmojen laitoksissa syötetään vanhuksille? Syötetäänkö tarpeeksi? Sinulla on varmaan tähän kokemusperäiustä tietoa.
Hernekeitto ilman lihaa,hyi, hyi !!
Tähän me kuulkeepas ollaan menossa. Kasviksia, kasviksia enemmän vaan. Tää Suomen kamara kumminkin on niin pohjoisessa ja kesä lyhyt, ettei täällä saada kasvatettua likikään sitä kasvismäärää jota väki kaipaa. Etenkin kun PERUNA on siirretty sivuosaan.
Ennenmuinoin kansa söi perunaa kahdesti päivässä ja siihen sitten oli särpimenä kalaa ja jopa lihaa, jos oli. Voita vielä herkuksi sunnuntaisin. Ja joskus saatiin jopa makkaraa perunan kanssa, se vasta oli lapsille mieleistä. Nyt ei tiedetä mitä oikein syötäsiin.
Ihan hauskaa on seurata tätä syömisen vouhotusta, senkun vaan kasvista soijaa ja tofua ja härkäpapua, nyhtökauraa. <<<<<<siitä vaan.
Myös ruuan arvostus on kadonnut kokonaan. Kuka enää sanoo että hieno juttu että meillä on ILMAINEN KOULURUOKA!
Kyllä siitä Servi taitaa omansa ottaa…
Siis saavat ylimääräisenä vaihtoehtona myös kasvisruoan! Miten tästä aiheesta kukaan voi ajatella negatiivisesti?
Jos lapsia houkutellaan syömään yksipuolisesti, niin ei se ainakaan positiivista ole.
Liha, kala ja kana kuuluvat luontaisesti sekasyöjän (=ihminen) ruokavalioon, eikä hörhöjen ohimenevät muoti-ilmiöt saa vaarantaa lasten kehitystä ja terveyttä.
Lihan, kanan ja kalan ohella kasvikset kuuluvat luontaisesti sekasyöjän ruokavalioon. Niitä pitää siis lisätä lasten ruokavalioon, ettei se ole yksipuolista. Lihansyönti joka päivä on hörhöjen ohimenevä muoti-ilmiö, koska luonto ei sitä kestä. Silloin, kun luontainen sekasyöjä ei onnistu saamaan kiinni riistaa tai edes raatoa, ovat kasvikset, marjat tai hyönteiset vaihtoehto. Lihan ja kalan pyytäminen setelillä kaupasta on kaukana luontaisesta ravinnonhankinnasta.