Vapaaehtoistyötä: Perjantaiparkki tarjoaa nuorille tekemistä Karkussa

Toni Lindgren (vas.) ja Arttu Karppanen ovat pingis-experttejä.

Kahvin tuoksu houkuttelee Karkun Työväentalolle perjantai-iltana 24. tammikuuta. Ennen puolta kuutta lämpöä antavassa uunissa on tuli. Karkun Iskun nuorille suunnattu Perjantaiparkki alkaa iltakuudelta. Valmisteluja on tekemässä Saija Karppanen.

”Laitan paikat kuntoon, kuten pienen buffetin. Parkissa käy runsaat kaksikymmentä ala- ja yläkouluikäistä. Oli viime syksynä kerran jopa kolmekymmentä nuorta. Joskus on ollut alle kouluikäisiäkin, mutta olemme ohjeistaneet, että he tulisivat vanhempiensa kanssa”, kertoo Saija.

Perjantaiparkkia on pidetty jo vuosia. Parkin aloittivat aikanaan Arja ja Markku Salonoja.

”Haluamme tarjota nuorille edes kerran viikossa touhua. Karkussa ei ole oikein mitään muuta”, sanoo Saija.

Mirella Evikoski ja Aiko Ylimys käyvät perjantaiparkissa aina kun mahdollista.

Kello hipoo kuutta. Sisälle tulevat parkkikonkarit Arttu Karppanen ja Toni Lindgren. Pojat saavat käsiinsä upouudet pingismailat. He suuntaavat heti salin puolelle, jonne Timo Purola asensi koottavan pingispöydän.

”Me on käyty täällä jo monta vuotta. Hieno juttu, että on tällainen ilta kerran viikossa. Tavataan kavereita ja pelataan erilaisia pelejä”, kehaisevat pojat.

Timo yksi Perjantaiparkin vakiovalvojista. Hän lähti mukaan omien lasten myötä, kuten monet muutkin.

”Tämä on nimenomaan nuorille paikka kohdata ja viettää aikaa. Mutta on tällä toinenkin puoli. Se, että vanhemmatkin saavat perjantai-iltana vähäisesti omaa aikaa, kun lapset ovat täällä turvallisesti.”

Karkun työväentalon salin seinällä on suuri peili. Sitä tarvittiin, kun Sastamalan Opisto piti talolla itämaisten tanssien kurssia. Enää ei ole opiston toimintaa.
Näyttämöllä on biljardi, jalkapallopeli ja ilmakiekkopeli. On sohva, nojatuoleja ja lötköttelyyn sopivia säkkituoleja. Niistä yhdellä lekottelevat Mirella Evikoski ja Aiko Ylimys.

”Me pelataan nyt kännyköillä keskenämme. Joskus vain juttelemme. Täällä on paljon enemmän tekemistä kuin kotona”, juttelevat tytöt.

Lauri Ylisen mielipeli on biljardi.

Parkille toivotaan pientä ymmärrystä

Perjantaiparkki on vapaaehtoistoimintaa nuorille. Karkun Isku pitää parkkia vähäisin voimavaroin. Ihmisiä saisi olla mukana hieman enemmän kuin nykyisin, niin valvontavuorot eivät osuisi kohdalle niin usein.

Mutta toiminnan suurempi riski liittyy rahaa. Talon kiinteät kulut ovat kohtuullisen suuret ja seura pieni. Kaupunki avustaa liikuntatoimen kautta vähän, mutta enemmänkin apua tarvittaisiin. Tarve ei ole valtaisa.

Apua Isku on yrittänyt saada Packalenin rahaston kautta. Se ei vielä ole onnistunut. Yritys on kuitenkin sitkeätä. Hieman huolta on myös kiinteistöverosta.

Perjantaiparkille toivotaankin Karkussa pientä ymmärrystä, jotta vapaaehtoinen nuorisotyö ei kaatuisi pieniin rahoihin.

Timo Purola pelaa korttia Milja Silverin (vas.) ja Salme Toivolan kanssa.

Jätä kommentti