”Puhukaa hiljempaa, meitä voidaan kuunnella”, sastamalalaisen Annen poika kuiskasi ruokapöydässä teini-ikäisenä.

Äiti laittoi lapsensa epäluuloisuuden ja pian ilmenneet pelkotilat murrosiän myllerrysten ja aiemmin koetun koulukiusaamisen piikkiin.

Sitten poika vaipui psykoosiin kesken koulupäivän ja sai terveyskeskuksen päivystyksestä passituksen Nokian Pitkäniemeen.

”Ambulanssissa poika kertoi ensihoitajille, että olemme matkalla hänen suosikkiyhtyeensä konserttiin”, mukana ollut Anne kertoo.

Noista hetkistä alkoi Annen matka mielenterveysomaisena. Elämä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan pojan rinnalla on ollut täynnä nousuja ja laskuja. Äiti on auttanut minkä on pystynyt; kulkenut mukana lääkärissä, siivonnut asuntoa ja täyttänyt jääkaappia. Tunteet ovat vaihdelleet.

”Olen tuntenut syyllisyyttä ja miettinyt, olenko tehtnyt jotain väärin tai jättänyt jotakin tekemättä. Häpeää en ole tuntenut ja olen kertonut esimerkiksi työpaikalla alusta saakka suoraan, miten asiat ovat.”

Omainen vaarassa masentua itsekin

”Omaisen on muistettava pitää huolta omasta jaksamisestaan”, sanoo Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n projektikoordinaattori Tiina Vartiainen.

Läheisen mielenterveys- ja päihdeongelma vaikuttaa väistämättä myös omaisen arkeen ja jaksamiseen. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n valtakunnallisen omaiskyselyn mukaan peräti 46 prosenttia mielenterveysomaisista onkin vaarassa masentua itse.

Tärkeä osa omaisen hyvinvointia on vertaistuki. Sastamalassa tukimahdollisuudet ovat hyvät omaisryhmän ja omaisneuvonnan ansiosta.

”Vertaisryhmiä on kaikkiaan viidessä Pirkanmaan kunnassa, joissa ne pyörivät aktiivisten vapaaehtoisten vetäminä. Omaisneuvontaa on mahdollista saada muun muassa Sastamalan Purressa, Pitkäniemen sairaalassa sekä FinFami Pirkanmaalla.”, Vartiainen toteaa.

”On oltava terveen itsekäs”

Omaisten keskusteluryhmä on nimensä mukaisesti läheisiä varten.

”Usein kysytään, mitä sairastuneelle kuuluu. Ryhmässä kysymys osoitetaan omaiselle ja tuetaan hänen hyvinvointiaan, jotta omainen jaksaa kulkea sairastuneen rinnalla”, Sastamalassa vertaistukiryhmää luotsaava Maikki Kulonpää toteaa.

Hänen puolisonsa on sairastanut masennusta vuosia. Kulonpää kertoo turvautuneensa matkan varrella myös terapiaan.

”Kun kannattelee toista pitkään, jossain kohtaa tulee väistämättä tarve saada tukea itselleenkin.”

Anne ja Maikki Kulonpää kertovat kannustavansa ryhmässä etenkin äitiomaisia irti päästämiseen ja napanuoran katkaisemiseen.

”Ei sairastunut parane, vaikka kuinka tekisit asioita hänen puolestaan. On oltava terveen itsekäs, sillä sairastuneen tukena ei voi olla ellei ole itse kunnossa”, naiset muistuttavat.

Anne nimi on hänen toiveestaan muutettu. Lisää aiheesta keskiviikkona ilmestyneessä Alueviestissä. 

Omaisten vertaistukiryhmä kokoontuu SPR:n Ystävänpirtillä (Puistokatu 18) kerran kuussa keskiviikkoisin. Kevään 2020 tapaamiskerrat ovat 12.2., 18.3., 15.4., ja 20.5. kello 18-20. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua.