“Tämä on vähän kuin vanhan talon ostaisi” – Pian vuoden Huittisten museota johtanut Satu Rantala ei ole ryhtynyt suuriin muutoksiin

Huittisten museossa on oma osastonsa Risto Rytille. Museonjohtaja Satu Rantala pitelee käsissään lamppua, joka on ollut Rytin työpöydällä hänen työskennellessään Suomen Pankin pääjohtajana. 

Huittisten museossa vietetään leikkisää vuotta. Lauantaina aukesi Rakkain leluni -näyttely, ja lapsuuteen liittyvä teema jatkuu kesällä. Toukokuussa esillä oleva Antaa lasten leikitellä esittelee elämää lapsen näkökulmasta.

Pian vuoden museonjohtajana työskennellyt Satu Rantala on pystyttänyt vaihtuvan näyttelyn ensimmäistä kertaa museon alakertaan. Samalla hän vastaa vammaisneuvoston toiveeseen.

”Yhteisissä keskusteluissa toivottiin näyttelyiden olevan helpommin saavutettavissa. Tämä on yksi askel siihen suuntaan.”

Muita suuria mullistuksia museolla ei Rantalan aikana ole toteutettu. Museonjohtaja uskoo maltin olevan valttia.

”Tämä on vähän kuin vanhan talon ostaisi. Noin vuoden verran kannattaa ensin katsella ennen kuin ryhtyy toteuttamaan suuria muutoksia”, hän naurahtaa.

Ajatuksia kuitenkin on. Museonjohtaja uskoo, että paikallismuseoilla on sijansa ihmisten elämässä myös tulevaisuudessa, mutta toimintaa on kehitettävä.

”Museon pitää pystyä sekä kertomaan paikallishistorian kannalta oleellisia asioita että pysymään ajan tasalla. Se on seuraava haaste Huittisissa, sillä museon näyttelyt ovat vanhoja. Tuorein perusnäyttely presidentti Risto Rytistä on vuodelta 1995.”

Rantala ei näe tarvetta käyttää vuonna 1902 valmistuneessa vanhassa viljamakasiinissa valtavasti tekniikkaa, mutta uskoo että esimerkiksi kosketusnäyttö voisi tarjota sopivan askeleen virtuaalimaailmaan. Uutta tekniikkaa kaipaavat etenkin nuoremmat vierailijat.

Rakkain lelu -näyttelyssä on esillä muun muassa paljon rakastettuja pehmoeläimiä.

Ystävät kiinnostuivat Huittisten museosta

Yksi uusista asioista on ystävätoiminta. Museolle kokoontui helmikuun puolivälissä reilu kymmenpäinen joukko ideoimaan, mitä kaikkea museon ystävät voisivat Huittisissa tehdä.

Rantalan mukaan monilla museoilla on oma ystäväyhdistys tai muulla tavoin järjestettyä vapaaehtoistoimintaa.

”Ystävät voivat olla arjessa avuksi monella tavalla ja osallistua voi juuri niihin asioihin, joista on kiinnostunut. Toisinaan tarvitaan apukäsiä näyttelyn rakentamisessa tai tapahtumien järjestämisessä. Toisinaan taas avuksi olisi paikallishistorian tuntija, joka voisi tunnistaa valokuvia tai tallentaa muistitietoa.”

Museonjohtajaa ilahduttaa se aktiivisuus, joka halukkaista ystävistä heti ensitapaamisella kumpusi.

”Heiltä tuli jo idea tiedon keruusta paikalliseen kuljetusalan historiaan liittyen. Huittisissa on ollut aina paljon alan yritystoimintaa.”

Ystävien apua tarvittaneen myös heinäkuun 3. päivänä, jolloin museolla pidetään kesän ainoa Käsityötori. Rantala kertoo päivälle kaavaillun myös perinnepeliturnauksen ja muuta ohjelmaa.

My Little Ponyt ovat tuttuja 80- ja 90-luvun lapsille.