Mikrofoneja, kaiuttimia, monta kymmentä naulakkokoukkua ja kaikkea muuta tavaraa – mitä nyt Tyrvään kirkon varastohuoneessa voi kuvitella säilytettävän. Sellaiseksi oli ajan kuluessa muuttunut kirkon pääsisäänkäynnin läheisyydessä, eteistiloista vasemmalle sijaitseva morsiusparin odotushuone.

Vaan nyt on toisin, kiitos vapaaehtoisten, jotka ahkeroivat tilan arvoiseensa kuntoon.

”Kutsun tätä tilaa morsiushuoneeksi, sillä nykyään sulhanen ja best man yleensä odottavat morsianta ja kaasoa alttarilla”, sanoo remontti-idean äiti, kirkkovaltuutettu Maritta Laiho.

Onko morsian kaasoineen sitten tähän asti seisoskellut varastossa?

”Ei kai sentään”, Laiho nauraa. ”Hän on odotellut ensin sakastin puolella, kunnes vieraat ovat asettuneet paikoilleen ja hipsinyt ulkokautta toiselle puolen kirkkoa ollakseen valmiina kävelemään pitkin keskikäytävää sulhasensa luo saattajan käsikynkässä.”

Aika ikävää sellainen lenkki ulkona, jos elämän merkkipäivänä sattuu taivaalta ripsimään vettä alas, käy kova tuuli tai sataa lunta. Juuri kun on saanut hiuksensa aseteltua ja helmansa ojennukseen.

Vanhaa kunnioittaen

Onneksi asiaan on saatu muutos. Laihon lisäksi morsiushuoneen uudistamisessa on ollut iso rooli sisustussuunnittelija Leena Palomäellä ja rakennusalan yrittäjä Tapio Tuuvalla.

Leena Palomäki myöntää, että kirkkomiljöö toi suunnittelutyöhön omanlaisiaan haasteita.

”Kysymys on vanhasta ja henkisesti merkittävästä kohteesta. Yksi vaihtoehto olisi ollut tehdä täysin moderni uudistus, mutta halusin kunnioittaa rakennuksen alkuperäisiä elementtejä ja uusgoottilaista tyyliä”, Palomäki kertoo.

Remontin aikana kaikki huoneen pinnat käytiin läpi, mutta seinä- ja kattopanelointi jätettiin ennalleen. Keskellä huonetta oleva pilari mietitytti Palomäkeä.

”Se on aika dominoiva yksityiskohta pienessä tilassa. Mutta jos jotakin yksityiskohtaa ei voi häivyttää, sitä kannattaa korostaa”, Palomäki tietää.

Suunnitelmat todeksi tehnyt Tuuva halusi jättää pilariin piilukirveen vanhat jäljet, koska ne kertovat menneistä ajoista, käsityöperinteestä 150 vuoden takaa.

”Lisäksi työsarkaani oli lukuisien seinäkoukkujen poistaminen ja niiden jättämien reikien paklaaminen, seinäpintojen hiominen ja maalaushommat. Morsiushuoneen lattiamateriaaliksi valittiin laminaatin tyyppinen korkkilauta”, Tuuva selvittää.

Pohdintaa vaati myös morsiushuoneen kalustaminen. Tilaan haluttiin vanhoja tai kirkon henkeen muutoin sopivia esineitä.

Yhteistyötä ja lahjoituksia

Seurakunnalla on velvollisuus pitää arvokiinteistöistään huolta, kolmikko miettii. Mutta Sastamala on laaja ja kiinteistöjä on paljon.

”Vapaaehtois- ja talkootyön määrä tulee kasvamaan, koska kirkollisveron maksajien määrä vähenee. Yhtälö on seurakunnille haastava”, Laiho toteaa.

Ilman hyvää yhteistyötä morsiushuoneen kunnostaminen ei olisi sujunut. Laihon idean vei eteenpäin talousjohtaja Raimo Kemppi, minkä jälkeen kiinteistötyöryhmä näytti hankkeelle vihreää valoa. Seurakunnan työntekijä Kalevi Suuniitty teki tilaan tarvittavat sähkötyöt.

”Tärkeää oli myös paikallisten yritysten ja yksityisten henkilöiden tuki, moni huonetta kaunistava asia on saatu lahjoituksena”, talkoolaiset kiittelevät.

Lue koko juttu 1.7. Alueviestistä.