Arto Satosen terveiset: Korona kurissa – työttömyys pomppasi

Eduskunnan kevätkausi päättyi viime perjantaina kaksijakoisissa tunnelmissa. Koronataudin torjunnassa Suomi on onnistunut hyvin. Uusia tartuntoja on todella vähän. Tätä kirjoitettaessa niitä ei ollut esimerkiksi sunnuntaina ilmoitettu ainuttakaan koko Suomessa.

Riski toiseen aaltoon on toki edelleen olemassa, mutta se tuskin lähtee liikkeelle kotimaasta. Vaara sisältyy siihen, kun maan rajat aukeavat niihin maihin, joissa Koronaa edelleen on paljon. Maailmalla tauti ei ole hyytynyt, vaan esimerkiksi USAssa ja Brasiliassa uusien tartuntojen määrä on jopa kiihtynyt. Rokotteita kehitetään ja kokeillaan eri puolilla maailmaa, joten todennäköisesti löydetään keinot koronan selättämiseen, mutta se vie vielä aikaa.

Taloudellisessa mielessä Korona on edelleen kova haaste myös suomalaisille. Valtio ottaa tänä vuonna velkaa lähes 20 miljardia ja kuntatalous on tiukilla, kuten Sastamalassa hyvin tiedetään.

Pirkanmaalla työttömyys on pompannut ennätyslukuihin. Lomautettuna on 14000 henkeä ja työttömäksi on jäänyt yli 6000, kaikkineen työttömyys on jopa tuplaantunut vuoden takaisesta. Sastamalassakin työttömyysprosentti hyppäsi 12,8 prosenttiin ja Tampereella se oli peräti 19,9%. Lomautusjärjestelmä sinällään toimii, mutta monien suomalaisten toimeentulo on niukentunut.

Yrityksille suunnattu kustannustuki saadaan vihdoin maksuun heinä-elokuussa. Palvelualan yrityksiä pelastaa se, että tänä kesänä lomailu tapahtuu nimenomaan kotimaassa. Suurtapahtumien peruuntuminen ja ulkomaisten turistien puuttuminen näkyy kuitenkin mm. ravintoloiden, taksien ja matkailuyritysten kassoissa.

Suuri kysymysmerkki on kuitenkin vientiteollisuus, jossa suurin raha pyörii. Koronan jatkuminen alentaa koko maailmantaloutta. Tavaroiden ja komponenttien vienti ja tuonti takkuaa, mikä heijastuu välittömästi vientiyrityksiin ja alihankkijoihin. Työllisyysvaikutus on välitön.

Yleinen viesti teollisuudesta on, että koronan ajan on tehty sisällä olevia tilauksia, mutta syksy on arvoitus. Toki ala-ja yrityskohtaiset erot ovat valtavia. Joillakin yrityksillä menee jopa normaalia paremmin ja ylitöitä tehdään kovalla tahdilla.
Talouden iso kuva on kuitenkin sumuinen. Kilpailu maailmanmarkkinoilla kovenee, koska vähenevistä töistä kilpaillaan entistä tiukemmin. Työpaikkojen säilyminen on lopulta kiinni suomalaisten yritysten ja alihankintaketjujen kilpailukyvystä ja ketteryydestä. Nyt olisi kreivin aika hyödyntää paikallista sopimista. Se olisi sekä työntekijän, että työnantajan etu.

Hyvää kesää!

Poimintoja