Maaseutujohtaja vastaa saamaansa kritiikkiin: “Suorittavan työn tekeminen lisää johtajan ymmärrystä”

Katariina Pylsy on teki viime vuonna Sastamalan Wanhat talot  -kohdejulkaisun. Kuva: Alueviestin arkisto.

Sen jälkeen, kun Sastamalan tarkastuslautakunta kritisoi arviointikertomuksessaan maaseutujohtaja Katariina Pylsyn toimenkuvaa, nainen on saanut lukemattomia kannustavia yhteydenottoja tuntemattomiltakin henkilöiltä. Onhan hän itse antanut kasvot ideoimilleen tapahtumille. Pylsyä itseään moni kohta tarkastuslautakunnan raportissa kummastuttaa. Ja kyllä hän raportista myös pahastui, koska koki, että hänen työtään eivät kaikki tahot arvosta.

Tarkastuslautakunnan raportissa todettiin muun muassa, että maaseutujohtaja voisi edistää maaseutumatkailua tehokkaammin jotenkin muuten kuin tekemällä suorittavan tason työtä.

”Juuri suorittavan tason työn tekeminen johtajuuden ohella antaa johtajalle itselleen kykyä ymmärtää kokonaisuuksia. Elävän maaseudun toimistossa kaikilla alaisillani on lakisääteiset tehtävät, joista he suoriutuvat todella hyvin ja jotka vaativat heiltä kaiken työajan.

En voisi edes edellyttää heitä osallistumaan matkailun edistämiseen. Itsellänikin suuri osa tapahtumatuotannosta ja retkistä on vapaaehtoistyötä ja tapahtuu työajan ulkopuolella. Ei ole myöskään lupaa palkata lisäresursseja, joten kuka silloin tekisi suorittavan tason työtä”, hän kysyy hämmentyneenä.

Katariina Pylsy huomauttaa myös, että pääosa Sastamalan kaupunginhallinnon tapahtumien järjestämisestä ja matkailusta tehdään tällä hetkellä muualla kuin matkailuosastolla.

”Esimerkiksi Suomen Vanhan kirjallisuuden päivät ry vastaa Vanhan kirjallisuuden päivistä ja muut kaupungin osastot erilaisista tapahtumista. Kaupungin tapahtumien elinvoimaa lepää myös paljon muiden kuin viranhaltijoiden harteilla, josta heitä on suuri kiittäminen. Tapahtumat eivät synny itsestään. Kun halutaan tuloksia, mielestäni pitää pystyä ja uskaltaa tehdä johtamisen lisäksi myös suorittavan tason töitä”, hän painottaa.

Sastamala on sähköisen asioinnin edelläkävijä

Katariina Pylsy on järjestänyt ensimmäisestä Suomen EU-vuodesta eli vuodesta 1995 alkaen viljelijöille EU-tukikoulutusta.

”EU-asiat olivat todella vaikeita ihan kaikille ja aluksi koulutuksia pidettiin ympäri Mouhijärveä isojen talojen pirteissä. Halusin, että jokainen viljelijä oppii itse täyttämään lomakkeensa, koska silloin tilalle kohdistuvista valvonnoista selvisi paremmin, kun tiesi itse, mihin on ruksin vetänyt tai jättänyt vetämättä”, hän selvittää.

Vuodesta 1995 lähtien maaseutuhallinnon edustaja ei ole saanut neuvoa viljelijöitä, mutta koulutukset eivät ole olleet kiellettyjä.

”Olin ainoa maaseutuhallinnon edustaja, joka järjesti viljelijöille koulutuksia. Naapurikunnistakin tultiin Mouhijärvelle kursseille”, Pylsy kertoo.

Sähköisen asioinninkin tärkeyteen Pylsy heräsi ensimmäisten joukossa, kun vuodesta 2010 tuli mahdolliseksi jättää EU-lomakkeet sähköisesti.

”Hain EU-hankkeen ja pidin sähköisen tukihaun koulutuksia vuosina 2009-2010 iltaisin yhdentoista kunnan alueella Pirkanmaalla. Päivisin olin Sastamalassa töissä. Jatkoin koulutusten järjestämistä aina vuoteen 2016 saakka”, Pylsy selvittää ja korostaa, että sähköiset hakemukset vähentävät monen tallentajahenkilön palkkauskulut. Sastamalan kaupunki onkin ollut jo kolme vuotta Suomen ykkönen sähköisten EU-tukihakemusten jättöprosentissa.

Lisäksi  Pylsy esitti maaseutulautakunnalle jo vuonna 2013, että yksityistiehakemukset tulisi jättää sähköisesti.

”Sastamala on ollut ensimmäinen kunta Suomessa, jossa yksityistiehakemukset on jätetty 100 prosenttisesti sähköisesti. Kehitin ohjelman Matriset Oy:n kanssa. Tälläkin toiminnalla on säästetty veronmaksajien rahoja.”

“Kaikki positiivinen näkyvyys tervetullutta”

Maaseutujohtajana Katariina Pylsy vastaa koko maaseutuorganisaatiosta, johon kuuluu maaseutuhallinto, maatalouslomitus, maaseudun ja kylien kehittäminen, yksityistiet, kaupungin pelto- ja metsäomaisuus sekä Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittäminen ja markkinointi, sekä alueen taloudellinen vastuu.

Pylsy korostaa, että myöskään onnistuneet tapahtumat eivät suinkaan ole sattumien ja hyvän onnen summaa.

”Tapahtumia ovat lisäkseni luomassa sadat vapaaehtoiset kaupunkilaiset, joiden työpanos tapahtumien onnistumiseksi on upea ja merkittävä. Mielestäni myös suuri vapaaehtoisten määrä on yksi huomionarvoinen todistus yhdestä mittarista. Saamme olla ylpeitä maaseudustamme ja kauniista luonnosta. Olen varma, että työtä matkailun puolesta riittää kaikille halukkaille, sillä meillä on vielä paljon mahdollisuuksia, joita ei ole hyödynnetty”, hän toteaa.

Tarkastuslautakunnan raportissa todetaan myös, että Pylsyn työ näyttäytyy julkisuuden kautta lähinnä tapahtumien organisointina ja käytännön järjestämisenä. Toteamus suorastaan ärsyttää Pylsyä.

”Johtamistyö ja taloudellinen vastuu eivät näy julkisuudessa, koska Elävä maaseutu ei ole esimerkiksi ylittänyt talousarvioita. Ja ihmiset tulevat tapahtumiin katsomaan vanhoja taloja ja Ritajärvelle luontoa, eivät minua. Ihmisten kautta kerrottu viesti on kuitenkin yksi tehokkaimmista tavoista viedä informaatiota eteenpäin.”

Katariina Pylsy on vakaasti sitä mieltä, että muuttotappiotilanteessa kaikki positiivinen näkyvyys kaupungille on tervetullutta.

”Positiivinen markkinointi tulee nähdä kaikkien vastuualueiden yhteisenä ja tavoittelemisen arvoisena asiana. Veronmaksajien rahoja tulee jokaisen pyrkiä säästämään kaikin keinoin ja se tapahtuu tekemällä työtä, ei puhumalla ja istumalla”, hän täräyttää.

Koko jutun voit lukea 1.7 Alueviestistä.

Korjattu 1.7. klo 8.15 virheellinen toteamus: Vanhan kirjallisuuden päivistä ei vastaa kaupungin kulttuuritoimi, vaan Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.

Kommentointi ei ole käytössä.