Vastaus kirjoitukseen Hyppytornista ja rantareitistä: “Tosiasioita ranta-asukkaan näkökulmasta”

Liekoveden rantareittiä on joskus suunniteltu aina Tyrvään kirkolle saakka. Kuvituskuva Pororannan tuntumasta: Alueviestin arkisto.

Lehdessä 8.7.2020 julkaistuun mielipidekirjoitukseen liittyen olen Kaalisaaren hyppytornia koskevalta osin tuonut julki kantani jo aikaisemmin ja allekirjoittanut Pelastakaa Kalssu -adressin.

Kirjoituksen “rantareittiä” koskevan osion johdosta haluan henkilökohtaisena kantana tuoda esille joitakin tosiasioita, joita virkistysreittejä käyttävän ranta-asukkaan näkökulmasta ei ehkä ole tullut huomioitua.

Kysymys on Sastamalan kaupungin Vammala-nimisen kaupunginosaan (entiseltä nimeltään Keskusta), Liekoveden rantaan piirretylle puistokaistaleelle suunnitellun kevytväylän rakentamisesta. Entisenä kunnan työntekijänä ja jonkin aikaa luottamustehtävissä toimineena tiedän, että kyseinen väylän rakentamisen mahdollistava kaavamerkintä on aikaisemmissa asema- ja rakennuskaavoissa ollut olemassa likemmäs 100 (sata) vuotta. Varaus on siis ollut kartalla jo kymmeniä vuosia ennen kuin ensimmäistäkään taloa rannan läheisyyteen on rakennettu! Kaavamerkintään ei vuosikymmenien aikana ole haluttu kajota eli sitä ei ole vaadittu muutettavaksi.

Lehden yleisönosastolta saimme lukea, että kaupunki haluaa hinnasta välittämättä askarrella rantaan kesäkäyttöistä virkistysreittiä. Verbin askarella käyttämisestä tällaisessa yhteydessä saattaa jollekin tulla vääränlainen mielleyhtymä. Nyt puheena olevaa, laadukkaaseen lopputulokseen kohtuuhinnalla tähtäävää katusuunnitelmaa on viety eteenpäin normaalia päätöksentekoreittiä noudattaen. Tähän asti eniten askartelua lienee tuottanut laatia vastineita erilaisten, lähinnä hankkeen toteuttamisen pitkittämiseen tähtäävien valitusten johdosta.

Itse Vammalan kaupunginosassa asuvana hyväksyin aikanaan mukisematta sen, että naapuriini rakennettu talokompleksi vei minulta näköalat Roismalanlahdelle. Tämä oli ennemmin tai myöhemmin odotettavissa kun kaupunkia kehitetään ja rakennetaan. Runsaat 200 metriä pitkän Kävelykatu-Onkiniemenkatu -puistoväylän toteuttamisessa on kysymys huomattavasti lievemmästä asiasta ja molemmissa tapauksissa vahvistetun asemakaavan toteuttamisesta.

Jukka-Pekka Selin
Sastamalan kaupunginvaltuutettu
Teknisen lautakunnan vpj.

Jätä kommentti