Historiaa: Runebergin runojen Vänrikki Stool syntyi ja vietti lapsuutensa Mouhijärven pappilassa

Polvianderin muistomerkki vanhan kirkon alueella.

Kurun ulkomuseossa on Vänrikki Stoolin tupa. Tuvassa asusteli aikanaan Karl Gustaf Polviander, joka on kansallisrunoilijamme Runebergin kirjoittaman Vänrikki Stoolin tarinoiden esikuva.

Karl Gustaf Polviander syntyi Mouhijärven pappilassa 5.3.1788 ja eleli pappilassa 9-vuotiaaksi saakka. Hänen isoisänsä Isak Polviander oli Mouhijärven kirkkoherrana yli 50 vuotta ja Karl Gustafin isä Isak Emanuel oli hänen apulaisensa. Kun isoisän jälkeen Mouhijärvelle valittiin uusi pappi, hän ei tarvinnut apulaista. Isä sai papinviran Ruovedeltä, jonne perhe muutti.

Karl Gustaf pantiin opintielle Turkuun ja hän suoritti ylioppilastutkinnon jo 15-vuotiaana sekä aloitti papinopinnot. Ne eivät kuitenkaan Karl Gustafille maistuneet, vaan hän hurvitteli hyvän ystävänsä, myös pappisperheen vesan von Zidenin kanssa niin, että heidän papinopintonsa akatemiassa päättyivät irtisanomiseen. Kaverukset marssivat Porin prikaatiin ja ryhtyivät ammattisotilaiksi. Täysin kaksikielinen, raamikas lähes 190-senttinen nuorukainen menestyi hyvin sotatantereilla ja hänet ylennettiin Suomen sodan jälkeen vänrikiksi.

Mouhijärvellä on kunnioitettu hienosti vänrikin muistoa pystyttämällä hänelle muistomerkki vanhan pappilan alueelle. Muistomerkki paljastettiin 23.11.2008 ja mukana oli paljon Polvianderin jälkeläisiä.

Lähikuva laatasta.

Vuonna 1894 perustettu Mouhijärven Willakehruutehdas osti vanhan Polvianderin pappilan ja siirsi ja kunnosti sen Uotsolaan lähelle tehdasta. Vuoden 1902 vuosikertomuksessa mainitaan, että vuoden 1901 tuloksesta ei jaeta osinkoa, kun konttorirakennus oli tullut maksamaan niin paljon. Kun tehtaan isännöitsijä Kosti Salovaara kuoli vuonna 1922, valittiin hänen vaimonsa Signe Salovaara hänen seuraajakseen.

Vuonna 2010 mouhijärveläinen Sirpa Salminen osti huonoon kuntoon päässeen ”konttorirakennuksen” ja kunnostutti sen pieteetillä. Puoli metriä leveistä hirsistä tehty seinä on todella vaikuttava. Lounaskahvila sai nimen Signe ja toimii yhäti vastapäätä Mouhijärven kaunista kirjastoa.

Hauska yhteensattuma on myös, että erään Mouhijärvellä asuvan Polvianderin jälkeläisen Birgitta Polviander-Antilan isoäidin nimi oli Signe Polviander.

Toivottavasti saisimme kauniin Polvianderin pappilan suojelukohteeksi. Sirpa Salminen lupasi joka tapauksessa lounaskahvilan peräkamarin sisustettavaksi Vänrikki Stoolin muistolle.

Niilo Säntti
Willakehruutehtaan nykyinen omistaja

Lähteet: Historioitsija Raimo Vasaran haastattelu ja Mouhijärven Willakehruutehtaan pöytäkirjat.

Lounaskahvila Signe.
Vanhoja kuvia Signen peräkamarista.
  • leenalarva

    Hieno artikkeli Niilo Säntiltä.
    Suojelua on saatu mielestäni kohtuuttoman nuorillekin rakennuksille kuten Helsingissä 4 vuotta vanha saunakompleksi Löyly. Uotsolan raitilta on hävinnyt paljon vanhoja rakennuksia, niin että ilme on täysin muuttunut Mouhijärven ja Uotsolan kukoistuksen ajoilta.
    Tähän rakennukseen liittyy huomattava kirjallisuushistoriallinen arvo rakennuksen iän ohella. Runebergin jäämistössä ei kai ole löytynyt mainintaa siitä, että runoilija olisi käyttänyt Karl Gustav Polvianderin kertomuksia tarinoidensa pohjana, mutta vankka käsitys pitää Carl Gustav Polvianderia vänrikki Stoolina.. On ainakin varmaa, että Runeberg ei ole itse ollut paikalla sotaa kokemassa.
    Entisenä mouhijärveläisenä olen täysillä mukana Polvianderin pappilasta rakennetun Villakehruutehtaan konttorin ja nykyisen kahvila Signen rakennuksen suojelukohteeksi saattamisessa.
    Leena Larva

Kommentointi ei ole käytössä.