Räjähdysmäisesti kasvanutta naakkakantaa yritetään laittaa aisoihin jahdilla

Naakat ovat aiheuttaneet tuhoja Huittisten pelloilla jo useiden vuosien ajan.

Tuhatpäisen naakkalauman laskeutuessa ohrapellon suojiin ei kulu montaa hetkeä, kun viljasato on syöty tyhjiin. Kuuluu lehahdus ja parvi jatkaa matkaansa.

Naakkoja on ollut Huittisten alueella pitkään, mutta MTK-Huittisten puheenjohtaja Kalle Räikkä muistelee, että vielä kymmenen vuotta sitten naakkalauma tarkoitti kymmeniä lintuja. Muutaman viimevuoden aikana naakkojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ja lintulaumat ovat muuttuneet sata- tai jopa tuhatpäisiksi.

Naakan yleistyessä ovat lisääntyneet myös sen maataloudelle aiheuttamat vahingot ja haitat. Paitsi että linnut syövät sadon, lisäksi ne rikkovat rehupaaleja, sotkevat ympäristöä ja lisäävät tuotantotiloilla tautiriskejä. Naakkojen pesät tukkivat ilmastointiputkia ja savupiippuja.

Riesa ei koske pelkästään Huittista, vaan lintuparvet aiheuttavat tuhoja pitkin Satakuntaa ja Pohjanmaata.

Naakkajahdilla kantaa pienentämään

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on havainnut viljelijöiden huolen naakkatilanteen kehityssuunnasta.

Haittojen vähentämiseksi tarvitaan aktiivista otetta kannan pienentämiseksi.

Yksi tapa tarttua tilanteeseen on Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien tuottajaliittojen tulevana lauantaina järjestämä naakkajahti.

“Ei yksi päivä ongelmaa ratkaise, mutta asia nousee paremmin esille ja toivottavasti sen myötä tilanne saadaan käännettyä parempaan suuntaan”, Räikkä toteaa.

Jahtipäivän tavoite on lisätä yhteistyötä maatilojen ja metsästysseurojen välillä, tarjota tukea viljelijöille, jakaa tietoa ja esitellä toimintamalli naakkakannan pienentämiseksi.

Vielä kaksi vuotta sitten naakka kuului luonnonsuojelulain rauhoituksen piiriin. Elokuussa 2018 se siirrettiin pesimäajan ulkopuolella metsästettäväksi rauhoittamattomaksi lajiksi. Sen jälkeen viljelijöille ei ole maksettu korvauksia naakkavahingoista.

“Jahdin tarkoitus ei ole tuhota lajia, vaan metsästystä tehdään puhtaasti kannansäätelyn vuoksi. Tällä hetkellä parvet ovat liian suuria ja ne aiheuttavat kohtuutonta riesaa niin maataloudelle kuin kaupunkialueella ylipäätään”, Räikkä korostaa.

Huoli salmonellan leviämisestä

Viljelijöiden keinot suojautua naakkalaumojen tuhoilta ovat hyvin rajalliset. Räikkä tietää, että parvien suosimilla alueilla naakkoja on vaikea estää tekemästä tuhoja.

“Mitään pitkäjänteisiä keinoja ei ole. Jotkut käyttävät erikoiskasvien suojelemiseksi aseen kaltaista ääntä, joka pelottaa lintuja. Naakka on kuitenkin älykäs ja nopeasti oppivainen lintu, joten kovin pitkään pelkkä paukekaan ei pidä sitä poissa.”

Pellonlaidalle on turha mennä huitomaan parvea tiehensä.

“Vaikka parven onnistuisi säikäyttämään pois, se palaa samalla hetkellä kun ihminen häviää”, Räikkä harmittelee.

Huittisissa naakat viihtyvät erityisesti keskustan lähettyvillä, Lauhassa ja Vesiniityllä.

“Naakka on selvästi aukeiden paikkojen lintu. Harmillisesti se tuntuu viihtyvän myös kanaloiden läheisyydessä, mikä on huono etenkin salmonellan leviämisen kannalta.”

Räikkä pitääkin juuri salmonellaa suurimpana naakkojen aiheuttamana ongelmana.

“Toistaiseksi korviini ei ole kantautunut sellaista tietoa, että tautia olisi täällä lähialueella levinnyt tiloille lintujen mukana, mutta jos sellainen vahinko tapahtuu, niin sitten puhutaan jo valtavasta ongelmasta.”

Tilalle tulleesta salmonellasta on erittäin haastavaa päästä eroon. Tauti saattaa pahimmassa tapauksessa tuhota koko elinkeinon.

“Taloudellinen menetys ei ole ainut murhe, vaan se aiheuttaa myös valtavan henkisen kolauksen, jos joutuu luopumaan koko karjastaan”, Räikkä tietää.

Yhteinen ongelma

MTK-Huittisten puheenjohtaja kannustaa kaikkia luvat omistavia mukaan lauantaiseen naakkajahtiin.

“Paikallisen metsästysseura Paukun kanssa on ollut puhetta, että vaikka he eivät tähän jahtipäivään aktiivisesti osallistu, niin jäseniä on kehotettu kiinnittämään huomiota naakan poistamiseksi.”

Räikkä muistuttaa, etteivät naakan tuhoista kärsi ainoastaan viljelijät, vaan lintujen sotkemia nurkkia siivotaan pitkin kaupunkia.

“Lopulta vahinkoja ovat korvaamassa kaikki kuntalaiset, kun yhteisiä rakennuksia kouluista kirkkoon joudutaan putsaamaan naakanlannasta. Katolle laskeutunut parvi saa aikaan melkoisen sotkun. Siksi tässä ei olla pelkästään viljelijöiden vaan kaikkien huittislaisten asialla.”

  • avatar kirstilahti

    Samaa mieltä Jerryn kanssa.Naakat kun lisääntyvät niin kohta on kuin Hitskocin linnut elokuvassa. Niitten ääntelyäkään ei viitsi kuunnella. Rotat ja hiiretkin listitään, ettei ne lisääntyisi. Miksei myöskin naakat. Kummatkin levittävät tauteja ja tuhoaa satoa.

  • avatar Mullikuhnuri

    Naakan metsästys edellyttää metsästyskorttia ja metsästysoikeutta alueella. Alle 150 metrin etäisyydellä asuinrakennuksista ei saa ampua, eikä taajamien liepeillä naakkojen taukoamaton paukuttelu herätä myötätuntoa kaikissa naapureissa. Parvia ei ole mahdollista hävittää, ne vain vaihtavat paikkaa..
    Harvempi metsästäjä lähtee tappamisen ilosta hävittämään satapäisiä naakkaparvia. Vaikka patruunan hinta on vain parikymmentä senttiä, aikaa kuluu jahtiin, eikä siitä saa edes ruoaksi laitettavaa riistaa. Homma olisi uutisjutun perusteella pelkkää talkootyötä. Ei, naakkajahti on oikeaa työtä, jos se hoidetaan vaikuttavasti. Mitäpä jos naakoista kärsivät ihan oikeasti palkkaisivat metsästäjiä pitämään parvet poissa? Kympin tapporaha naakasta tai kertakorvaus jokaisesta karkoituskäynnistä? Mitäpä jos useampi maatalousyrittäjä palkkaiisi yhdessä metsästäjän töihin tai ostaisi paikalliselta metsästysseuralta naakanhävityspalvelun? Kun naakkoja jo verrataan rottiin ja syöpäläisiin, miksi ongelmaa ei voi hoitaa ammattimaisesti, samaan tapaan kuin tuholaistorjuntafirmat hoitavat kaupunkien rotta- ja syöpäläisongelmat? Lopettakaa voivottelu ja ilmaisen avun kerjääminen, toimikaa kuten yritystoiminnassa kuuluu toimia: investoikaa tuotantotappiot minimoiviin ratkaisuihin. Viljatilallinen voisi myös käyttää mahdolliset talven luppoajat naakantorjuntaan?

    • avatar Jerry

      Olipas yllätys, että Mulli hyökkäsi tässäkin asiassa maatalousyrittäjien kimppuun.
      Jokin vanha kauna taitaa painaa, vai miksi aina tämä sama kaava?

      Kyllä edelleen lähes kaiken rotta- ja hiirijahdin tekevät yksityiset kansalaiset eivätkä tuholaistorjuntafirmat. Miksi sitten naakkoja pitäisi lähteä ammattilaisten hävittämään?

      Toki saahan ampujia palkata, ei siinä mitään. Aikalailla hankalaksi kylläkin menee, kun palkkaaja ensin hoitaa kaikki työnantajan velvoitteet ja maksut.
      Tai jos ampuja tekee omaan laskuunsa, niin hän joutuu maksamaan ansioistaan verot, eläkemaksut, jne. jne.

      • avatar Mullikuhnuri

        Sensijaan ei ollut yllätys, että sinä Jerry yrität hallita keskustelua trollaamalla ja nimittelemällä muita kommentoijia. Luuletko sinä tosiaan, että kommentointi on jotakin kirjoittajien välistä kisaa siitä, kuka saa viimeisen sanan? Kirjoita mielipiteesi uutisen aiheesta, on sairasta lähteä harhaanjohtavilla, selvästi vainoharhaisilla ja tahallisilla väärintulkinnoilla vääristelemään muiden kirjoittamia mielipiteitä . Et sinä niin nokkela sanankäyttäjä ole kuin luulet, huonokäytöksinen ja häpeämättömän narsistinen vain. Tai sitten Putinin apuri, kansalaisia toistensa kimppuun yllyttävä, asiallisen keskustelun myrkyttävä somen vihreä mies.

      • avatar Jerry

        Pari asiaa vaatii lisäselvitystä:
        Missä olen nimitellyt muita kommentoijia?
        Vastoin väitettäsi olen kertonut mielipiteeni uutisen aiheesta ja sen lisäksi ottanut kantaa sinun kommenttiisi, joka mielestäni oli epärealistinen.
        Edelleenkään et vastannut, että miksi lähes aina kommenteissasi yrität saattaa maatalousyrittäjät huonoon valoon?

Jätä kommentti