Koronakriisin puhkeaminen keväällä sekoitti monen yrittäjän elämän.

Varauskirjat tyhjenivät pitkälle kesään ja kivijalkamyymälöiden ovet lakkasivat käymästä. Työntekijöitä jouduttiin lomauttamaan ja monen yrittäjän kohtaloksi koitui lapun laittaminen luukulle.

Haasteellinen tilanne näkyi selvästi myös Mieli Mielenterveys Tukitalo ry:lle tulleissa yhteydenotoissa.

”Tukitalon asiakkaista merkittävä osa on jo aiemmin ollut yrittäjätaustaisia, mutta koronan myötä korostui, että yrittäjät ja heidän lähipiirinsä kaipasivat tukea. Valtion toimesta annettiin taloudellista tukea, mutta tarvetta oli myös keskusteluavulle ja jaksamisen tukemiselle”, kriisityöntekijät Tiina Kylväjä ja Nina Parhiala taustoittavat.

Tästä tarpeesta sai alkunsa Yrittäjän Kriisikeskus -hanke, jonka tavoitteena on tukea koronatilanteen vaikutuksesta kriisiin joutuneiden yrittäjien ja heidän lähipiirinsä selviytymistä. Hankkeen käynnistämisen mahdollisti Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta saatu rahoitus.

Keskusteluapua ilman ylimääräistä byrokratiaa

Yrittäjät voivat saada keskusteluapua sekä valtakunnallisesti etäyhteyksien välityksellä että kasvokkain Sastamalassa ja Huittisissa.

”Yrittäjien arki ja aikataulut ovat joustavia, joten mekin pyrimme sulauttamaan toimintamme siihen”, Parhiala sanoo.

Kriisityöntekijät korostavat, että kynnys tuen hakemiseen pyritään pitämään kaikin tavoin mahdollisimman matalana.

”Kaikki ylimääräinen byrokratia on karsittu. Tukea saa maksutta, luottamuksellisesti ja halutessaan vaikka täysin anonyymisti, meille ei tarvitse paljastaa edes nimeään, jos ei halua”, Kylväjä kertoo.

Kriisityöntekijän juttusille pääsee nopeasti, jo muutaman arkipäivän sisällä.

Yrittäjän kriisikeskuksen keskusteluapu on tarkoitettu yrittäjille ja heidän läheisilleen sekä yrityksistä irtisanotuille ja lomautetuille työntekijöille.

”Vaikka hankkeen rahoitus on saatu koronan aiheuttaman tilanteen vuoksi, ei kriisitilanteiden tarvitse liittyä siihen. Yrittäjät ovat kovilla, kun koittavat tasapainottaa elämäänsä sopivassa suhteessa työtä, vapaa-aikaa, perhearkea ja itsestään huolehtimista, voimme auttaa esimerkiksi näiden sopivan suhteen määrittelemisessä”, Kylväjä sanoo.

”Suru, uupumus tai yksinäisyys ovat kriisejä siinä missä yritystoiminnan päättyminenkin”, Parhiala täydentää.

Mikä on yrittäjä ilman yritystä?

Yrittäjän lisäksi kovilla voi olla myös lähipiiri. Kiivas työtahti ja yrityksen paineet heijastuvat usein koko perheeseen.
”Monella yrittäjällä työ on niin keskeinen osa elämää, että se vaikuttaa väistämättä myös läheisiin. Usein myös yrittäjien puolisot kuormittuvat, vaikka välttämättä mitään sen suurempaa ongelmaakaan ei olisi”, kriisityöntekijät tietävät.

Yhdessä voidaan etsiä keinoja esimerkiksi stressin purkamiseen.

”Usein aiheena ovat omat rajat ja niiden kunnioittaminen. Joskus apu voi löytyä jo yhdellä käyntikerralla, toisinaan asiakkuudet kestävät pidempään”, Parhiala kertoo.

Kaksikko ennustaa, että keskusteluavulle on tarvetta etenkin syksyllä. Jo nyt yrittäjät ovat olleet aktiivisesti yhteydessä kriisityöntekijöihin, mutta yleensä jaksamista aletaan todenteolla pohtia vasta akuutin kriisin ollessa ohi.

”Viimeiset kuukaudet ovat menneet yrittäjillä käytännön asioiden selvittelyyn, eikä kiireen keskellä ole ehtinyt pysähtyä. Syksyn myötä tilanne tasoittuu ja varsinkin yritystoiminnan lopettaneet yrittäjät ovat isojen kysymysten äärellä. Voidaan pohtia, mitä tästä eteenpäin ja miettiä, että mitä ylipäätään ollaan ilman yritystä”, Kylväjä tietää.

Apua kannatta pyytää, jos vähänkään siltä tuntuu

Mieli ja keho ovat kokonaisuus, jos toinen ei ole kunnossa, heijastuu se myös toiseen.

”Jos mieli on matalalla, se näkyy usein myös fyysisinä oireina: on hankala hengittää, univaikeuksia tai sydämentykytyksiä. Jostain syystä näistä on helpompi sanoa kuin alakulosta, vaikka mieli on välillä matalalla ihan jokaisella”, Parhiala tietää.

Kriisityöntekijöiden tehtävä onkin selvittää, mistä kenkä puristaa.

”Moni jännittää sitä, ettei osaa puhua. Ensimmäinen käynti voi olla todella vaikea paikka, mutta lähtiessä olo on helpottunut. Toisinaan puhuminen vieraalle ihmiselle voi olla helpompaa kuin ystävälle” Kylväjä kannustaa.

”Jos puhuminen tuntuu hankalalta, voidaan kokeilla myös rentoutus- tai kirjoitusharjoitusta. Jokaiselle löydetään sopiva tapa purkaa tilannetta”, Parhiala lupaa.

Jo huoli omasta tai toisen jaksamisesta riittää syyksi ottaa yhteyttä, niin pientä asiaa ei ole, etteikö siitä kannattaisi käydä puhumassa.

Lisätietoja www.yrittajankriisikeskus.fi