“Onko tässä järjenhiventä?” – Loimassa ei olla valmiita luopumaan omasta kyläkoulusta ennen uuden Lauttakylän koulun valmistumista

Parikymmentä Loiman koulun tilanteesta kiinnostunutta kokoontui keskustelemaan Lauttakylän lukiolla järjestettyyn tilaisuuteen.

Lauttakylän lukion juhlasaliin kokoontui eilen illalla joukko Loiman koulun vanhempia ja opettajia sekä muita loimalaisia kuulemaan kaupungin suunnitelmista Loiman koulun tulevaisuuden suhteen.

Kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa ja vs. sivistysjohtaja Timo Mäkinen pohjustivat tilaisuutta kertaamalla Huittisten laskevaa oppilasennustetta sekä heikkoa taloustilannetta. Varsinainen syy keskustelun järjestämiselle oli kuitenkin kaupunginhallituksen talousraamiesitys, jonka mukaan Loiman koulu lakkautettaisiin ensi syksystä alkaen.

“Lasten määrä on Huittisissa laskenut viime vuosien aikana merkittävästi ja suunta tulee olemaan sama myös tulevina vuosina. Kun ikäluokan koko vielä muutamia vuosia sitten oli noin sata, viime aikoina lapsia syntynyt Huittisiin vuodessa noin 60-80. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluvan vuosikymmenen lopussa peruskoululaisia on Huittisissa kahdeksan luokkaa vähemmän kuin nyt”, Peltomaa ynnäsi.

Kaupunginjohtajan mukaan lapsia ei ole riittävästi nykyisen kouluverkon säilyttämiseksi. Loiman koulussa opiskelee tällä hetkellä 37 oppilasta kahden opettajan johdolla. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 oppilasmäärä on laskenut 28:aan.

“Jos ennusteet pitävät paikkansa 10 vuoden kuluttua meillä on lapsia kahteen alakouluun: yhteen isoon yksikköön ja yhteen pienempään kyläkouluun.”

Peltomaa muistutti, että tällä hetkellä Huittisissa on peräti kolme alakoulua seitsemän kilometrin säteellä keskustasta.

“Ja kaikissa Suttilaa lukuun ottamatta on peruskorjaustarpeita”, hän lisäsi.

Juustohöylän käyttäminen ei enää riitä

Mäkinen muistutti, että perusopetuksessa on jo useana vuonna jouduttu etsimään kaikki mahdolliset säästökeinot.

“Juustohöylällä on veistelty monta vuotta ja se tie on nyt menty täysin loppuun. Meidän on väistämättä ryhdyttävä toisenlaisiin ratkaisuihin.”

Peltomaa ja Mäkinen korostivat, että mitään päätöksiä koulun lakkauttamisen suhteen ei ole vielä tehty ja varsinainen valmisteluprosessi käynnistyy vasta, mikäli valtuusto linjaa, ettei Loiman koulun toimintaa rahoiteta enää ensi lukuvuonna.

“Asiaa käsitellään ensimmäisen kerran ensi viikon sivistyslautakunnassa, kun se ottaa kantaa vuoden 2021 talousarvioon ja käsittelee koko palveluverkkostrategiaa. Sen jälkeen asia on hallituskäsittelyssä ja valtuusto pui asiaa marraskuun puolivälissä”, Mäkinen selvensi.

Ehdoton ei lakkauttamiselle

Yleisössä koulun lakkautussuunnitelmasta oltiin täysin yksimielisiä. Ajatus sai täydellisen tyrmäyksen. Vanhempi toisensa jälkeen ilmaisi olevansa valmis siirtämään lapsensa keskustan kouluun, kun uusi Lauttakylän koulu valmistuu, mutta tilapäiskouluun lastaan ei halunnut yksikään.

Niina Kaski harmitteli, että Loiman koulun lakkauttaminen oli tapetilla viimeksi vuosi sitten ja silloin lapsille ja vanhemmille luvattiin työrauha siihen asti, että uusi koulu valmistuu.

“Me kaikki ymmärrämme, että lasten vähentyminen on todellisuutta ja toimenpiteet välttämättömiä. Siksi olemme valmiita laittamaan lapsemme uuteen kouluun, mutta emme ahtamaan heitä tähän väliaikaiseen”, Sanna Lehtimäki totesi.

Kati Lahtisen lapset eivät ole enää Loiman koulussa, mutta Kassimatin toimitusjohtaja toi esiin, että hänelle juuri Loiman koulu oli aikoinaan painavin syy muuttaa Huittisiin.

“Jos Huittisiin halutaan houkutella yrityksiä ja työntekijöitä profiloitumalla lapsiystävälliseksi, niin koulu on sellainen asia, joka saattaa vaikuttaa tänne sijoittumiseen. Olenkin miettinyt paljon sitä, voisiko Loiman kouluun tuoda jotain lisäarvoa uudella toiminnalla, voisiko sinne esimerkiksi sijoittaa opiskelemaani erityislapsia”, hän ehdotti.

Peltomaa totesi, ettei Huittisilla ole varaa sekä säilyttää kaikkia kyläkouluja että rakentaa uutta, nykyaikaista oppimisympäristöä.

Koulun sulkeminen säästäisi 70 000 euroa vuodessa

Loiman koulun lakkauttamisesta on arvioitu kertyvän vuodessa reilun 70 000 euron kokonaissäästö. Tuntikehyssäästöä kertyisi noin 61 000 euroa, mutta kuljetuskustannukset lisääntyisivät noin 23 000 eurolla. Ruokapalveluista säästöjä kertyisi vuositasolla noin 11 500 euroa ja kiinteistökuluista noin 24 400 euroa.

Jari Viitanen ei pitänyt säästösummaa kaksisena. Hän myös kyseenalaisti Loiman koulun oppilaiden mahtumisen Lauttakylän kouluun.

“Kun siellä koulussa on kuuleman mukaan muutenkin ahdasta, niin eikö niitä lapsia voisi kuljettaa siltä suunnasta Loimaan. Ihan sama matka se on niin päin”, hän huomautti.

Myös Loiman koulun johtaja Aleksi Toivola toivoi, että ensin selvitettäisiin, minne oppilaat sijotetaisiin ja vasta sitten mietittäisiin koulun lakkauttamista.

“Meillä kaikilla on yhteinen toive uudesta koulusta, mutta väistökoulussa on jo nyt valmiiksi ahdasta. Onko siinä järjenhiventä, että ensin suljetaan koulu Loimasta ja sitten huomataan, että oppilaille pitää hankkia vuokratilat keskustasta. Huittisten talous ei siihen kaadu, että Loima pidetään toiminnassa uuden Lauttakylän koulun valmistumiseen asti. Tai jos kaatuu, niin se on jo saavutus kaataa koko kunta yhdellä kyläkoululla.”

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Hannu Haapasalo vakuutti kuuntelevansa loimalaisia herkällä korvalla ja henkilökohtaisena mielipiteenään toivovansa Loiman koulun jatkumista.

“Mutta jos hallitus päättää, että rahaa kouluun ei ole, niin lautakunnassa meidän kätemme ovat aika sidotut. Viime vuonna tuntikehyksestä leikattiin jo 100 000 euroa, joten höyläystoimenpiteet on tosiaan tehty”, hän myönsi.

Viitanen muistutti, että lopulta Loiman sulkemisesta kertyvä säästö on niin pieni, että saman verran miinusta syntyy, jos pari perhettä muuttaa asian vuoksi pois Huittisista.

“Isoja kouluja on joka kaupungissa, mutta Loiman koulua vain yksi”, hän muistutti.

Jätä kommentti