Yhdessä Kaalisaaren kruunun puolesta – “Kyläyhdistyshenkeä tarvitaan Vammalassakin”

Kalssu ry:n perustajat: Antti Lepistö, Sanna-Kaisa Kuparinen, Jari Kortelahti, Minna Isotalo, Kaisa Ylimäki, Sanni Reinola, Mikko Joona sekä Lasse Ojala. Edellisten lisäksi yhdistyksen hallitukseen kuuluu Klaus Hiirijoki. Kuva: Mikko Joona.

Kaalisaaren hyppytornin puolesta puhuvat ovat löytäneet toisensa. Siitä todisteena on perustettu uusi yhdistys, Kalssu ry.

”Yritetään toimia nyt, ettei myöhemmin tarvitse katua kun ei tehnyt mitään”, tuumivat yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Joona, varapuheenjohtaja Kaisa Ylimäki sekä sihteeri ja tiedottaja Minna Isotalo.

Kolmikko löysi toisensa Ylimäen laatiman kuntalaisaloitteen tiimoilta. Isotalo kirjoitti aiheesta Alueviestiin jutun ja alkoi pohtia, miten hyppytornin tulevaisuus saataisiin turvattua. Hän otti yhteyttä Joonaan, joka ehdotti yhdistyksen perustamista.

”Näin meillä on leveämmät hartiat toimia, kun sen aika on”, mies perustelee.

Sastamalan kaupunki kertoi toukokuussa Kaalisaaren hyppytornin käyttöön tulevista rajoituksista. Yöllä torniin on pääsy kielletty ja ylimmältä tasanteelta, kahdeksasta metristä, ei enää saa hypätä. Rajoitusten taustalla on Tukesin ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ohjeistus, jonka mukaan näin korkealta hypättäessä vettä pitäisi olla vähintään viisi metriä. Nyt sitä on alla vain neljä metriä.

Tilannetta helpottaisi ruoppaus, mutta sen hintalappu on Sastamalan kaupungille turhan tyyris. Tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi kertoi aiemmin tänä vuonna Alueviestille, että ruoppaus maksaisi noin 30 000 euroa ja toisi vain hetkellisen ilon, sillä lahden pohjaan kertyy nopeasti lisää lietettä.

Kaupungin vetovoimaa ajatellen

Mikko Joona, Kaisa Ylimäki ja Minna Isotalo ymmärtävät tilanteen olevan kaupungille hankala. Talous on tiukilla ja jostain pitäisi nipistää euroja.

”Samaan aikaan tulisi kuitenkin miettiä kaupungin vetovoimaa. Ehkä Kaalisaaren alue hyppytorneineen on jollekin se syy, ettei halua muuttaa täältä pois. Pienikin myötävaikutus sille, että Sastamalaan saadaan uusia asukkaita tai ei ainakaan menetetä yhtään enempää, on tärkeää”, huomauttaa Joona.

Ylimäki kokee hämmentävänä sen, että samaan aikaan hyppytornin käyttörajoitusten kanssa muuta Kaalisaaren aluetta kehitetään.

“On mahdollisuus pelata biitsiä ja katukorista, on hieno skeittiparkki ja juuri valmistunut monitoimikenttä. Satsauksia on tehty valtavasti, ja silti mietitään toiminnan rajoittamista toisesta päästä. Se on mielestäni lyhytnäköistä.”

Isotalo muistuttaa hyppytornin olevan Kaalisaaren kruunu.

”Se kuuluu kaupunkikuvaan. Vammalassa ei ole jäljellä paljonkaan vanhaa, jos vertaa keskustaa muutamien vuosikymmenten takaiseen näkymään. Tärkeiden kohteiden merkitys nähdään usein liian myöhään.”

Talkoohenkeäkin saatetaan tarvita

Yhdistys- ja talkootekemisestä on Sastamalassa hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Keikyän riippusiltaa on kunnostettu kyläläisten voimin, kun kävi ilmi ettei kaupunki voi rahoittaa hankeesta kuin osan.

Mikko Joona, Minna Isotalo ja Kaisa Ylimäki toivovat, että myös Sastamalan keskustassa, Vammalassa, herättäisiin yhdessä tekemiseen.

”Vaikuttaa siltä, että Vammala on joidenkin tahojen mielestä vain yksi Sastamalan kylistä. Helposti ei heru euroja keskustan kehittämiseen. Miksei täällä voisi tarttua asioihin talkoilla ja yhdistysten kautta? Ei se ole keneltäkään pois,” Isotalo toteaa.

Joona ja Ylimäki nyökyttelevät.

”Kyläyhdistyshenkeä tarvitaan Vammalassakin. Ei yksityisen ihmisen tarvitse vain odottaa, että jotain tapahtuu. Voi tarttua toimeen”, painottaa Mikko Joona.

Pitkän tähtäimen suunnitelmia

Mitä Kalssu ry sitten aikoo tehdä hyppytornin hyväksi?

Ensimmäisenä yhdistyksen väen on tarkoitus päästä juttusille kaupungin edustajien kanssa ja selvittää, millainen tahtotila tornin kunnostamiseen löytyy.

Yhtenä suunnitelmana on jatkaa nimien keruuta kuntalaisaloitteeseen, tällä kertaa kasvotusten.

”Esimerkiksi torilla. Netissä aloite pitää vahvistaa tunnistautumalla, monella voi olla matalampi kynnys osallistua laittamalla puumerkkinsä paperille”, tuumii Ylimäki.

Rahoituksen turvaamiseksi on pohdittu muun muassa joukkorahoituskampanjaa. Talkoisiinkin porukka on valmis osallistumaan.

”Sekin on toiveissa, että kaupunki laatisi Kalssua varten jonkinlaisen kunnossapitosuunnitelman, jonka mukaan hyppytornia ja sen ympäristöä huollettaisiin säännöllisesti ja lyhyemmällä aikavälillä. Sen ansiosta vältyttäisiin tältä noin 10 vuoden välein eteen tulevalta isommalta ruoppaukselta ja taistelulta”, kolmikko miettii.

Lue koko juttu 16.9. Alueviestistä.

  • Jukka Tuomisto

    Nuorille tärkee paikka täytyisi säilyttää!Paikalliset yritkset voisivat laittaa kortensa kekoon?

  • harri

    monellekko konsulttiyhtiölle kaupunki maksaa 30000ekee vuosi,eikä tunnu missään.

Kommentointi ei ole käytössä.