1. Kuka olet?
“Olen Ilari Mehtonen, kohta 57 v. ikäinen nuorukainen. (Onpa aika mennyt vauhdilla!) Ammatiltani olen kansalaisopiston suunnittelijaopettaja. Asun vaimoni kanssa Liekoveden rannalla. Tästä syystä harrastan muun muassa Liekoveden valokuvaamista.”

2. Sinut valittiin syyskuussa Vuoden puukkosepäksi. Onnea! Urheilutermein on kysyttävä: Miltä nyt tuntuu?
“Kiitos. Aika yllättynyt olen. Edeltäjäni ovat olleet käsityömäiseen puukonvalmistukseen paneutuneita kansallisen ja kansainvälisen tason huippuammattilaisia. Itse olen paremminkin suuntautunut alan hallinnollisiin tehtäviin ja erilaisiin puukkokulttuurin tukitoimiin. Toki olen jossain elämäni vaiheessa tehnyt paljon puukkoja.”

3. Millaisin perustein Vuoden puukkoseppä valittiin?
“Pitkän linjan puukkokulttuurin sekatyömiehenä häärimisestä, luulen.”

4. Olet työskennellyt puukkojen valmistuksen parissa liki 40 vuotta. Miten olet alun perin innostunut harrastuksesta?
“Vuonna -84 tein ensimmäisen puukkoni. Pidin erityisesti suunnitteluun ja muotoiluun liittyvistä haasteista. Kauniin sekä toimivan kokonaisuuden valmistaminen haastaa ja innostaa.”

5. Puukkohistoriaasi mahtuu muun muassa alan oppikirjojen toimittaminen, sepänalan ammattitutkintojen kehittämistyö sekä ammattitutkintojen vastaanottaminen. Mikä puukoissa ja niihin liittyvässä kulttuurissa viehättää?
“Aihepiirin ympärillä pyörii kiinnostavaa väkeä. Toiminta on nykyisin kansainvälistä. Tietoja vaihdetaan ja harrastus yhdistää. Aina oppii uutta. Puukko on työkalun ohella ase ja pienoisveistos. Harva keräilee silti ruuvimeisseleitä, vaikka pari mainittua ominaispiirrettä niihinkin soveltuu.
Olisiko osa puukon viehätysvoimasta siinä, että se antaa omistajalleen ripauksen vallantunnetta viiltävyytensä takia? Voisihan ruuvimeisseliäkin hypistellä ja ihastella, mutta harva niistä on käsityönä toteutettu, ja jostain syystä ruuvimeisselin status ei toistaiseksi uhkaa puukon asemaa kulttuurissamme.”

6. Olet toimittanut Puukkoseuran lehteen yli 50 artikkelia aiheesta. Maallikossa herättää ihmetystä, miten puukoista voi saada näin monta erilaista näkökulmaa? Oliko se edes haastavaa?
“Puukon valmistuksessa on noin sata valmistusvaihetta, kyllä niistä juttuja saa. Samoin Suomen Puukkoseuran yli tuhannesta jäsenestä. Tulossa on muuten juttu eräästä paikallisesta keräilijästä…
Materiaaleja, työvälineitä ja valmistustekniikoita on paljon. Niistä kaikista voi kirjoittaa. Erityishaasteena on alan pakinoiden kirjoittaminen, varsinkin tuo uuden näkökulman löytäminen. Puukkopakinoita on kertynyt 40 kpl ja niistä on oma kirjansa.
Toisaalta puukon tarkastelemiseen löytyy paljon lähestymiskulmia. Sellainen voi olla vaikkapa kulttuurinen, historiallinen, käytännöllinen, tekninen, esteettinen, sosiaalinen, lainsäädännöllinen, humoristinen tai kaupallinen.”

7. Millaisia asioita puukon valmistuksessa pitää ottaa huomioon? Onko se aikaa vievää puuhaa?
“Terä, kahva, helat ja tuppi. Kaikki erikseen ja sitten niiden sointuminen jännitteisesti yhteen. Teknisesti pitää osata valita oikeat materiaalit ja tehdä teräksen lämpökäsittelyt oikein. Lopputuloksen pitää miellyttää silmää ja kättä. Aikaa voi käyttää vähän tai paljon.
Peruspuukon valmistukseen tuppineen menee helposti koko päivä. Maakuntapuukkoihin ja niiden haasteellisiin koristeluihin saattaa taitavaltakin valmistajalta kulua viikkoja. Viimeistely vie usein enemmän aikaa kuin itse perustyö.”

8. Suomalainen puukkokulttuuri on Puukkoseuran mukaan todella rikas, ja erilaisia malleja on paljon. Millainen puukko on sinulle mieluisin?
“Pidän tasapainoisista kokonaisuuksista, esimerkiksi ns. Rautalammin puukosta. Toisaalta koruton, yksinkertainen työpuukko voi olla kaunis ja veistoksellinen. Sellaisenkin valmistaminen on haaste, kun tuotetta tarkastellaan kriittisesti. Puukko pitäisi tehdä kuten akvarellimaalaus: ei turhia työvaiheita. Jokainen siveltimen veto jää näkyviin ja rakentaa kokonaisuutta loogisesti. Valmiista tuotteesta voi lukea paljon.”

9. Entä onko Pirkanmaan tai Satakunnan seuduilla omaa puukkomallia?
“Satakunnan seudulla ns. Kokemäen puukko on tunnettu malli. Se on yksinkertaisuudessaan hieno ja käyttökelpoinen helaton työpuukko. Pirkanmaalta on lähtöisin eräs puukkokulttuurimme helmi, metallituppinen ja haasteellinen valmistettava, Toijalan puukko.”

10. Terveisesi päättäjille ja Alueviestin lukijoille:
“Kansalaisopistotominta tuottaa paljon hyvinvointia. Pidetään opisto hyvässä kunnossa!”