Kuntatalouden sumuiset näkymät puhuttivat Sastamalan kaupunginvaltuuston maanantaisessa kokouksessa. Liki kolmetuntiseksi venyneessä kokouksessa puhetta piisasi erityisesti sivuterveysasemien sulusta ja tulevaisuudesta sekä tuloveroprosentista.
Sastamalan tuloveroprosentti nousee 0,75 prosenttiyksikköä 21,5:een. Päätös syntyi täpärästi, vain kolmen äänen enemmistöllä. Tuloveroprosentista äänestettiin kaksi kertaa.
Kokoomuksen valtuustoryhmään kuuluva Jari Kortelahti (sit.) esitti, ettei veroprosenttia nosteta lainkaan. Kortelahden mukaan Sastamala hinnoittelee veronkorotuksella itsensä poispäin muuttomarkkinoilta:
”Veroprosentin painoarvo on suuri. Ei asuntolainaakaan oteta siitä pankista, jossa lainan korko on kallein. Meidän on pystyttävä parempaan kuin naapurimme. Sastamalan houkuttelevuus on säilytettävä.”
Kortelahti sai tuekseen muun muassa Mikko Rauvan (kok.) Rauvan mukaan alijäämää povataan aina, jos ei konkurssi tule tänä vuonna, niin viimeistään seuraavana. ”Jättäisin korotusmahdollisuuden ensi vuoteen. Sen aika ei ole vielä.”
“Jääkö korotusvaraa?”
Pertti Hakanen (kesk.) toisti aiemmin kaupunginhallituksessa tekemänsä esityksen 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuksesta. Eli hän esitti 0,25 prosenttiyksikköä pienempää veronkorotusta kuin kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus.
“Kortelahdella oli hyviä perusteluja, mutta verojen korottamatta jättäminen johtaa leikkauksiin”, Hakanen totesi.
Hakanen sai puheenvuoroissa tukea erityisesti kokoomuksen suunnalta.
”Kokoomuksen ryhmässä kukaan ei kannata 0,75 prosenttiyksikön korostusta, mutta kannatan tätä Hakasen esitystä. Mitä se 0,25 prosenttiyksikön ero sitten tarkoittaa? Joko se raha – 800 000 euroa – on kunnalla tai veronmaksajien taskuissa”, kiteytti Arto Satonen.
”Jos nyt tehdään merkittävä korotus, jääkö enää korotusvaraa tulevaisuudessa?” kysyi Jari Andersson.
“Ei veroprosentti ole kynnyskysymys”
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jenni Jokinen (sd.) muistutti, miksi tuloveronkorotus tarvitaan: se on vastakohta palvelujen rajulle leikkaamiselle.
”Palvelut vaikuttavat muuttohalukkuuteen enemmän kuin veroprosentti. Korotus tehdään, jotta ei jouduttaisi leikkaamaan palveluita.”
Mauri Tuominen (sd.) korosti, miten työpaikat ja palvelut vaikuttavat ihmisten muuttointoon veroprosenttia enemmän: ”Onko naapuri korottanut aiemmin, entä korottaako ensi vuonna? Ei kai me nyt päätöksiä sen perusteella tehdä mitä muut tekee.”
Vasemmistoliiton Pirkko Niemi peesasi: ”Ei tuloveroprosentti ole kynnyskysymys. Hämeenkyrössä se on 22 ja silti sinne muutetaan.”
Vihreiden Eveliina Asikainen kummasteli valtuutettujen sanailuja, sillä keväällä tilannekuva kuntataloudesta vaikutti olleen kaikilla sama. ”Nyt peli aukesi kokonaan uudenlaiseksi näytelmäksi. Kysyn: onko taloustilanne muuttunut radikaalisti?”
Myös keskustan Antti-Matti Mattila vetosi 0,75 prosenttiyksikön suuruisen korotuksen puolesta. Hän perusteli näkemystään palveluiden säilymisellä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ulla Yli-Hongisto (kesk.) totesi luottavansa kaupunginjohtaja Malmbergin näkemykseen asiasta.
Näin äänestykset menivät
Ensin vastakkain olivat Kortelahden ja Hakasen esitykset. Nollakorotuksen kannalle kääntyi 5 valtuutettua, Hakasen esitys sai selvän enemmistön eli 38 ääntä.
Sitten vastakkain olivat Hakasen esitys ja kaupunginhallituksen esitys. Valtuusto päätyi kaupunginhallituksen esityksen taakse täpärästi äänin 20 – 23.
Selvimmin Hakasen ehdotus sai kannatusta perussuomalaisten ja kokoomuksen ryhmissä. Keskustan valtuutettujen näkemykset jakaantuivat.
Kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergin mukaan korotuksella saadaan aikaan noin 2,5 miljoonan euron vuosittainen tulojen lisäys. Korotettunakin veroprosentti on Pirkanmaan keskitasoa. Edellisen kerran tuloveroprosenttia on korotettu vuonna 2015.
Kunnallisveroprosentin nostaminen on osa kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaa. Kyseessä on noin viiden miljoonan euron paketti, jonka toimenpiteet ulottuvat vuoteen 2023.
Mikä muu valtuustoa puhutti? Lue myös nämä:
