Liittyen kuntavaaliehdokas Heljä Leppäniemen (SDP) mielipidekirjoitukseen Alueviestissä 3.2.2021:
Minä olen aina ollut palveluiden keskittämistä vastaan. Eläessäni melkein 30 vuotta pääkaupunkiseudulla, sain kokea keskittämisen ”edut” henkilökohtaisesti.
Vantaalaisena maistraatti- ja verotoimistoasiat piti hoitaa Helsingissä ja potilaana parhaana päivänä asioin neljässä (!) eri sairaalassa yhden päivän aikana. Ja vaikka julkinen liikenne siellä etelässä on suurempaa, 10 kilometrin matkaan saattoi mennä melkein kaksi tuntia ja julkisen liikenteen kulkuvälinettä piti vaihtaa ainakin kerran.
Koulujen oppilaskoot kasvoivat sitä mukaa kun pienemmät koulut lopetettiin ja oppilaat siirtyivät isompiin kouluihin, tilat muuttuivat ahtaammiksi ja lopulta yksi yläkoulu siirtyi maisemakonttoriin opiskelemaan (Sanomala). Yksi avoin tila, 75 oppilasta eri luokka-asteilta, ja muutama sermi. Tokihan siellä jaetaan herkimmille kuulosuojaimia, mutta miten sellaisten kanssa voi seurata opetusta?
Nämä nyt näin pohjustuksena ja esimerkkinä.
Muutin Sastamalaan 2019, pitkän harkinnan jälkeen, sillä huomasin että jopa pienissä taajamakeskuksissa oli palveluita. Arvostin eniten sitä, ettei kaikkea ole keskitetty yhteen paikkaan. Ensimmäinen valintani oli Suodenniemi, mutta julkisen liikenteen puute ajoi minut Vammalaan, sillä en omista autoa.
Nyt kun luin mielipidepalstalta kuinka Vammalan keskustaa pitää kehittää ja tuoda sinne lisää palveluita, en voi muuta kuin ihmetellä. Sastamalassa on paljon taajamakeskuksia. Niistä palveluita on karsittu ja siirretty Vammalaan. Eli keskitetty, eikä näitä päätöksiä ole tehty koronan takia.
Kenen etu on se, että vanhus matkustaa verovaroin maksettavalla taksikyydillä Suodenniemeltä Vammalaan? Tai lapsia kuljetetaan koulukyydeillä Vammalaan kun kyläkoulut lakkautetaan yksi toisensa jälkeen? Miksi palveluita ei voisi hajauttaa niin että Äetsässäkin olisi lasten neuvolapalvelut? Miksi ei voisi perustaa palveluita ja niiden avulla houkutella uusia asukkaita Sastamalan alueelle?
Omasta kokemuksesta tiedän, että ihmiset muuttavat palveluiden perässä. Kuka muuttaisi perähikiälle missä ei ole mitään, tiet huonossa kunnossa ja kulkuyhteydet lähes olemattomat jos olet autoton. Tästä hyvänä esimerkkinä Äetsän neuvolapalvelut: Ensin tuot lapsen Vammalaan neuvolaan, ajat takaisin Äetsään viemään lapsen päivähoitoon jotta voit ajaa takaisin Vammalaan töihin. Järkevää? Onko lähellä olevat palvelut vain niiden eniten veroja maksavien etuoikeus?
Ja se uimahalli? Eikö suunniteltua Huittisten uimahallikokeilua voisi aloittaa jo nyt? Halvemmaksi se tulisi kuin uimahallin rakentaminen. Eikä Sastamalalla ole oikeasti rahaa uimahalliin, sen varmasti ehdokas Leppäniemikin tietää.
Hanna-Mari Knuutila, sairaseläkeläinen, Vammala
Leppäniemen yleisönosastokirjoituksen voit lukea tästä:
Jo riittää! – Vammalasta on tehty sylkykuppi, vaikka kannattelemme koko Sastamalaa
Olisihan se hienoa et jokaisessa Sastamalan kylässä (oliko niitä noin 160 erään kuntavaaliehdokkaan mukaan) olisi palvelut. Mutta taitaa tulla uimahalli halvemmaksi rakentaa ja ylläpitää kuin nämä palvelut perämetsillä. Ei taida olla kirstun pohjalla kuin roposia jäljellä eikä niillä näitä toimia toteuteta. Ja on se kumma kun ihmiset ensin muuttaa hevon kuuseen ja sitten aletaan vaatimaan palveluja? Vähän nurinkurista. Koronan alkuvaiheessa ihmiset olivat kovasti muuttamassa maalle ja metsään mutta pandemian pitkittyessä onkin alettu arvostamaan asioiden lähellä olemista ja kaupungistuminen nousi hyvin olennaisesti. Tämä taisi olla Sitran tutkimus ellen väärin muista
Eipä niitä palveluita kukaan ole uusia vaatimassa, eikä jokaiseen kylään, olemassa olevien/olleiden ylläpitämisestä puhutaan.