Suomen Metsästäjäliiton mukaan kulunut metsästyskausi on sujunut peurojen osalta tavoitteiden mukaisesti, mutta se kannustaa metsästäjiä loppukiriin. Aiempi koko kauden saalismääräennätys noin 60 500 peuraa on viime kaudelta, ja 1. helmikuuta peuroja oli jo kaadettu 8000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Valtakunnan mittakaavassa tavoitteena on valkohäntäpeurakannan saaminen laskuun.
Sastamalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Kumpulaisen mukaan Sastamalassa tilanne on hyvin hallinnassa, vaikka kaatomäärä ei viime vuodesta juuri kasvaisi.
”Kahdeksan lupaa vähemmän käytettiin viime vuoteen verrattuna, mutta sanoisin silti, että peuranmetsästys on sujunut hyvin. Jäsenemme ovat sitoutuneita. Olen tyytyväinen.”
Viime vuonna Sastamalan riistahoitoyhdistyksen alueella kaadettiin 1396 peuraa, tällä hetkellä luku on Kumpulaisen mukaan 1386.
Valkohäntäpeuraa saa metsästää vielä ilman koiraa 15. helmikuuta saakka. Kumpulainen uskoo, että kaadettujen peurojen määrä on metsästyskauden päättyessä melko sama kuin viimeksi.
Luminen talvi on avittanut metsämiehiä, sillä jälkien todentamisen lisäksi plussaa on valkoinen, metsää ja peltoaukeita valaiseva lumipeite, jota vasten metsästettävä myös erottuu paremmin.
”Näkyvyys on silloin parempi. Toki on niin, että tähän kauden loppumetreille tulleet kovat pakkaset myös haittaavat, sillä alkaa olla kyttäämiseen vähän kylmä, eivätkä peuratkaan oikein liiku, ne säästävät energiaa”, Kumpulainen arvioi olosuhteita.
Kari Kumpulainen toivoo, että Sastamalassa saataisiin kesällä tai syksyllä miehet yhtenä päivänä liikkeelle kannanhoidollista laskentaa suorittamaan. Hän kaipaa vahvistusta näkemykselleen siitä, että peuroja on paikkakunnalla aiempaa vähemmän.
Pedoista havaintoja, ilveskin rokottaa peurakantaa
Vaikka peurahavaintoja tehdään tiuhaan, ovat metsästäjät tänä talvena havainnoineet myös peuroista tyhjiä alueita, siis alueita, joissa niitä on aiempina vuosina ollut.
”Liekö ilves sitten vähentänyt peurojen määrää niillä alueilla, en tiedä. Ilveskanta on näillä main melko vakiintunut ja kyllä ne rokottavat etenkin vasoja”, hän miettii.
Ilveksen kannanhoidollisia kaatolupia myönnettiin Sastamalan alueelle kaksi. Molemmat luvat käytettiin.
”Toinen ilves kaadettiin Kiikassa, toisesta en tarkalleen tiedä, mutta molemmin puolin jokea tehtiin kaadot. Eipä kahdella luvalla kantaa laskuun käännetä, mutta kyllä tämäkin sellaisena pelotteena toimii. Metsässä ilveksillä on syötävää, hyvä kun pysyvät poissa asutuksen liepeiltä ja pitävät osaltaan peurojen määrän aisoissa.”
Viime talvena susi sotki metsästäjien kuvioita Stormissa. Kumpulaisen mukaan tällä metsästyskaudella ei vastaavaa ole Sastamalassa tapahtunut – vaikka susihavaintoja on kuntarajojen tällä puolellakin tehty.
”Viimeksi kuluvalla viikolla Illossa metsätöihin mennyt henkilö näki kaksi sutta. Lähtivät siitä livohkaan ihmisen tullessa näköpiiriin.”
Kumpulaisen mukaan susi tulee sitä rohkeammaksi mitä enemmän sillä on lajitovereita seurana. Hän tietää, että Huittisten ja Punkalaitumen alueella kyseisestä eläimestä on ollut enemmän päänvaivaa.
”Sastamalassa on tehty vuosien varrella havaintoja lähinnä yksittäisistä susista. Terve yksin liikkuva yksilö on arka ja väistää yleensä niin ihmistä kuin koiriakin.”
