Yhdeksän kuukautta sitten, heinäkuun kuudes päivä 2020 huittislaisen Tytti Pihlajamäen elämässä alkoi täysin uudenlainen arki. Tuore ylioppilas aloitti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen Porin prikaatissa Säkylän Huovinrinteellä.

“Jo yläasteella tiesin aivan kirkkaasti, että haluan suorittaa sotilaskoulutuksen. Taustalla on vahva maanpuolustustahto, mutta jollain tasolla myös halu päästä haastamaan itseään”, Pihlajamäki kertoo.

Naisten asepalveluksen sisältö ja vaatimukset ovat aivan samat kuin miehillä. Pihlajamäki tiesi, että armeija vaatii paitsi fyysistä kuntoa myös henkistä kanttia.

“Tunnen itseni ja tiesin, että pystyisin siihen.”

Varsinaisia yllätyksiä asepalvelus ei ole tuonut tullessaan, mutta Pihlajamäki myöntää ensimmäisten alokaspäivien olleen melkoinen kulttuurishokki.

“Ensimmäisten aamujen herätykset tuntuivat todella vauhdikkailta, kun kymmenessä minuutissa piti pestä kasvot ja hampaat sekä käydä vessassa. Nyt rutiinit ovat hioutuneet niin hyvin, että puolet lyhyempikin aika riittäisi”, hän naurahtaa.

Täysin uutta Pihlajamäelle oli myös tiukkasävyinen ja kovaääninen käskyttäminen.

“En muista, että minulle olisi koskaan aiemmin huudettu, joten se tuntui aika oudolta. Asepalveluksen edetessä olen kuitenkin oivaltanut, miten nämä asiat ovat tapa opettaa toimimaan ja korostaa sitä, miten jokainen minuutti on tositilanteessa tärkeä.”

Palvelus koronan keskellä

Puolustusvoimat siirtyi koronapandemian vuoksi niin kutsuttuun sopeutettuun varusmiespalvelukseen viime keväänä.

Kaikkien joukko-osastojen varusmiehet on jaettu kolmeen toisistaan erillään olevaan ryhmään ja koulutus on rytmitetty pidempiin jaksoihin, joissa varuskunnassa ja maastossa vietetään useampi viikko, minkä jälkeen varusmiehet pääsevät pidemmille lomille.

“Pisimmillään olen ollut kiinni neljä viikkoa putkeen. Se on aika pitkä aika olla pois kotoa ja erossa perheestä”, Pihlajamäki kertoo.

Kokematta ovat jääneet myös iltalomat ja ystävien käynnit sotkussa.

“Pakkiruoan syöminen pihalla on sen sijaan tullut hyvin tutuksi”, Pihlajamäki virnistää viitaten siihen, että sisälle muonituskeskukseen varusmiehet pääsevät ruokailemaan ainoastaan kasarmijaksolla ollessaan.

Puolustusvoimien koronatoimet saavat Pihlajamäeltä vilpitöntä kiitosta. Tautiin sairastuminen ei porttien sisäpuolella huoleta.

“Olen todella tyytyväinen siihen, miten meistä pidetään huolta. Varusmiehiä testataan ihan pienimmistäkin oireista ja karanteeniin asetetaan todella matalalla kynnyksellä.”

Uusi levy paljasti laulajataustan

Varusmiespalvelus on ollut Tytti Pihlajamäelle myös eräänlainen retriitti.

Vain 13-vuotiaana Tangonuoreksi kruunattu nainen on kantanut eräänlaista laulajan viittaa harteillaan aina. Armeijan maastopukuun pukeutuessaan Pihlajamäki on saanut olla kuin kuka tahansa varusmies.

“Se on ollut minulle aika vapauttava kokemus. Tupakaverinikaan eivät ole tienneet lauluharrastuksestani mitään.”

Helmikuun ensimmäisenä päivänä Pihlajamäen tausta kuitenkin paljastui, sillä silloin nainen julkaisi toisen levynsä Valoa ikkunassa.

Tyylilleen uskollisesti Pihlajamäki on valinnut uudelle levylleen vanhaa iskelmää ja tanssimusiikkia.

“Yksi omista tavoitteistani on aina ollut se, että saisin tämän tyyppiselle musiikille uutta kuulijakuntaa. Haluaisin, että myös nuoret syttyisivät kuuntelemaan vanhaa musiikkia, jottei se kuolisi.”

Pihlajamäki kertookin yllättyneensä iloisesti siitä, millaisen vastaanoton levy on saanut.

“Tällä kerralla halusin tehdä uuden aluevaltauksen ja perinteisen levyn lisäksi laittaa kappaleet myös Spotifyyn kuunneltavaksi. Sieltä ne ovat löytäneet uutta yleisöä ja näin myös tavoitteeni on edennyt.”

Uusi levy on herättänyt kysymyksiä siitä, joko Pihlajamäki tänä vuonna nähdään mittelemässä tangokuningattaren kruunusta.

“Vielä ei ole sen aika. Haluan, että ennen kilpailuun osallistumista minulla on ammatti ja elämässä kaikki muut palaset kohdillaan, jotta mahdollisen voiton tullen olen oikeasti valmis kaikkeen siihen, mitä se voi tuoda mukanaan.”

Lue koko juttu Alueviestistä 3.3.