Koronatuet siivittivät Huittisten kaupungin viime vuoden tuloksen huomattavasti ennakoitua paremmaksi.

Talousarviossa varauduttiin neljänteen peräkkäiseen tappiolliseen vuoteen ja 2,2 miljoonan euron alijäämään, mutta vuodesta 2020 viivan alle jäi peräti 4,3 miljoonan euron ylijäämä.

“Taloutemme parani viime vuonna siis peräti 6,5 miljoonaa euroa arvioidusta”, kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa summaa.

Koronan vaikutus yllättävään tulosparannukseen on kiistaton, kaupunginjohtajan arvion mukaan noin 4,6 miljoonaa euroa.

Koronatukia kaupungin kassaan kertyi valtionosuuksista noin 2,6 miljoonaa euroa ja yhteisöverotulojen myötä noin 400 000 euroa.

Lähes poikkeuksetta isojakin lisämäärärahoja aiempina vuosina kaivanneeseen erikoissairaanhoitoon kului viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa vähemmän, mitä talousarvioon oli varattu ja lähes miljoona euroa vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna.

“Muun käyttötalouden osalta välittömät koronavaikutukset olivat lähestulkoon plus miinus nolla”, Peltomaa toteaa.

Kaupunginjohtajan mukaan loppuosa ylijäämästä on osin koronan ansiota, mutta siihen ovat vaikuttaneet myös kaupungin omat toimenpiteet.

“Viime vuonna henkilöstökulut ja palveluiden ostot vähenivät. Lisäksi aineita, tarvikkeita ja tavaroita tarvittiin normaalia vuotta vähemmän.”

Toimintakuluissa oli viime vuonna laskua edellisvuoteen verrattuna 2,8 prosenttia, mikä on noin 2 miljoonaa euroa.

Verotuloissa yllättävää kasvua, investoinnit normaalilla tasolla

Yllättävänä Peltomaa pitää, että kunnallisverotulot eivät koronavuoden aikana romahtaneet, vaan toteutuivat lopulta jopa yli arvioidun. Ylitystä kertyi noin 366 000 euroa.

Verotuloja Huittinen sai viime vuonna seitsemän prosenttia eli noin 2,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.

Kasvu on hiukan valtakunnallista tasoa parempi.

Investointeja Huittisissa tehtiin viime vuonna 5,1 miljoonan euron edestä, mikä on kaupungille varsin tyypillinen taso.

Eniten kustannuksia, 814 000 euroa syntyi uuden vuoropäiväkoti Pikku Ainon tilojen saneeraamisesta.

Muita hinnakkaampia hankkeita olivat hammashoitolan ja kaupungintalon peruskorjaukset.

Hammashoitolan kunnostus kulutti viime vuonna kaupungin kassasta 434 000 euroa ja kaupungintalon peruskorjaus euroa 573 000 euroa.
Lauttakylän lukion julkisivua remontoitiin 135 000 eurolla.

Takkulan uuden teollisalueen infran rakentamiseen käytettiin lähes puoli miljoonaa, 437 000 euroa.
Kuntatekniikkaa kehitettiin myös Pellonpäänkadulla ja Huhkolantiellä.

Loimijoenpuiston kunnostus maksoi vuonna 2020 130 000 euroa.

Talousarviossa uuden koulun rakentamiseen oli varattu 3 miljoonaa euroa, mutta hankkeen alkamisen siirtyminen vähensi investointimenoja viime vuodelta 2 950 000 eurolla.

Pitkäaikaista lainaa investointien kattamiseen kaupunki nosti 4,7 miljoonaa euroa.

Odotettavissa taloudellisesti tiukkoja vuosia

Asukasta kohden Huittisten kaupungilla oli vuoden 2020 lopussa velkaa 2 905 euroa.

Velkataakan odotetaan tulevina vuosina kasvavan, sillä kaupungilla on edessä uuden alakoulun rakentaminen.

Kuluvana vuonna kaupungin arvioidaan tekevän noin 2,4 miljoonan euron alijäämän ja myös suunnitelmavuosi 2022 on yli 700 000 euroa alijäämäinen. Seuraava ylijäämäinen vuosi on odotettavissa vuonna 2023, jolloin kaupunki tekisi tämän hetkisin arvion mukaan noin 1,2 miljoonan euron ylijäämän.

Viime vuoden 8,2 miljoonan euron vuosikate hillitsee hieman kaupungin velkaantumista.

“Kertomusvuoden jälkeen taseessamme on ylijäämää 5.1 miljoonaa euroa, mikä antaa
vähän puskuria tuleville, varmasti koko kunnallistalouden näkökulmasta vaikeille vuosille”, Peltomaa toteaa.

Kaupunginjohtaja ennakoi, että kuntataloudessa tullaan tulevina vuosina näkemään kiristystä, kun koronan jälkeen palataan normaaliin talouteen ja valtio alkaa maksaa pois koronan aikana otettuja velkoja sekä supistamaan julkistalouden alijäämää.

“Tämä tulee näkymään myös kunnallistalouden kiristymisenä. Meidän tulisi kyetä yhä kiristyvän talouden ympäristössäkin pitämään menot kurissa, tase ylijäämäisenä ja velkamäärä kohtuullisena.

Tämä edellyttää meiltä rohkeutta, kaupungin kokonaisedun huomioimista ja kykyä katsoa kauemmas tulevaisuuteen”, hän sanoo.

Asukasluku väheni jälleen huomattavasti

Yhdeksi huolestuttavaksi asiaksi kaupunginjohtaja nostaa myös asukasluvun vähentymisen.

Vaikka kaupunki teki paljon töitä veto- ja pitovoiman kehittämiseksi sekä yrityselämän parantamiseksi, vähentyi huittislaisten määrä viime vuonna 110 henkilöllä.

“Tämä tarkoittaa, että joudumme edelleen mitoittamaan palvelujamme vähenevän asukasmäärän ennusteisiin”, Peltomaa toteaa.