Keskustelu Kaalisaaren hyppytornin tulevaisuudesta jatkui keskiviikkona Sastamalan kaupungin järjestämässä yleisötilaisuudessa. Koronarajoitusten vuoksi tilaisuus järjestettiin verkossa Teams-yhteyden välityksellä.
Yleisö ei kuitenkaan päässyt ääneen, sillä suullinen osallistuminen ei ollut mahdollista. Mielipiteensä saattoi lausua ainoastaan chat-toiminnolla. Tämä kirvoitti osallistujissa monia happamia kommentteja.
“Miten kuntalaiskeskustelu toteutuu, kun keskustelu on vain chat-muodossa?” kysyi anonyymi osallistuja.
Mikko Lahtinen kuvaili tilaisuutta suorastaan farssiksi, jota haittasivat myös tekniset ongelmat.
Liikunta- ja nuorisopalvelupäällikkö Tiina Haronojan mukaan keskiviikon pienistä teknisistä haasteista huolimatta kuntalaiskeskustelu on toteutunut Sastamalassa huomattavasti paremmin kuin monilla muilla samojen päätösten kanssa painineilla paikkakunnilla.
“Monessa kaupungissa hyppytorneihin liittyvät päätökset on tehty suoraan virkamiesten päätöksellä, oli kyse sitten muutos- tai purkutöistä.”
Haronoja muistutti, että Sastamalassa kuntalaisia kuultiin jo viime vuoden puolella liikuntapaikkakyselyn tiimoilta, sitten keskusteluissa Kalssu ry:n kanssa ja nyt yleisötilaisuudessa.
“Tämän jälkeen kuntalaiset pääsevät vielä äänestämään mieleistään vaihtoehtoa siitä, millainen torni Kaalisaaressa tulevaisuudessa on.”
Vaihtoehtoja on kolme
Kaupungin kuntalaisille tarjoamia hyppytornivaihtoehtoja on kolme.
Ensimmäisessä versiossa torni pysyisi nykyisellään, mutta kaksi ylintä hyppytasoa purettaisiin. Jäljelle jäisi 3 metrin taso.
Toisessa vaihtoehdossa kaksi ylintä kerrosta säilyisi, mutta niiltä ei enää hypittäisi. Tasojen rakenteet levytettäisiin kaiteiden ulkopuolelta, jotta kiipeily olisi mahdollisimman vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Lisäksi levyjen pintaan voitaisiin painattaa historiallisia mustavalkokuvia seudulta.
Kolmas vaihtoehto on kokonaan uuden tornin rakentaminen. Koska torni halutaan käyttöön tänä kesänä koulujen lomien alettua, tehtäisiin täksi kesäksi turvallisuuden vaatimat toimenpiteet eli käytännössä poistettaisiin ylimmät tasot käytöstä.
“Torni purettaisiin kokonaan syksyllä ja aloitettaisiin uuden tornin suunnittelu. Koska tornin kunnostamiseen on varattu tälle vuodelle 15 000 euron määräraha, vaatisi uuden tornin rakentaminen talousarvioon varauksen ensi vuodelle”, Haronoja muistutti.
Ruoppaus ei ole pysyvä ratkaisu
Useat keskustelijat nostivat esiin pohjan ruoppauksen, jonka mahdollisuudesta hyppytornin toimintaedellytysten puolesta puhuva Kalssu ry on tehnyt selvityksiä. Yhdistyksen edustajien mukaan yksityiset tahot ovat jo tarjoutuneet osallistumaan ruoppauksen kustannuksiin.
Tiina Haronoja nosti jälleen esiin kaupungin kannan: turvallisuusnäkökohtiin vedoten ruoppaus ei ole ratkaisu sille, että ylemmät tasot voidaan säilyttää.
“Ruoppaus ei tuo pysyviä ratkaisuja. Pohja on ruopattu viimeksi 10 vuotta sitten, ja maa-aines on tullut takaisin. Tämä ei ole ainoa riskitekijä, vaan myös rakenteissa ja lieveilmiöissä olevat riskit on otettava huomioon.”
Haronoja perusti kantansa Tukesin ohjeistukseen uimarantojen turvallisuudesta sekä siitä, että kaupungin on lain mukaan toimittava ennaltaehkäisevästi.
“Lieveilmiöitä tapahtuu ilta- ja viikonloppuaikaan. Voidaan tulla alkoholia nauttineena alas, voi sattua isoja onnettomuuksia sen takia. Kaupunki on vastuussa kaikista tapaturmista.”
Miettimällä uusia mahdollisuuksia?
Useampaa osallistujaa harmittivat kaupungin ennalta lukkoon lyömät vaihtoehdot. Antti Lepistön mukaan olisi ollut oikein, että myös kuntalaiset olisivat voineet ehdottaa äänestysvaihtoehtoa.
“Nyt aikaa ja menettelytapoja tuntuu olevan liian vähän laajemman arvioinnin kannalta.”
Lepistön mukaan ylimpien tasojen pleksaus on vaaratekijä. Tornin typistäminen puolestaan surullinen muisto menneisyyden mahtavasta tornista.
Mikko Lahtinen muistutti, että tornin tulevaisuutta tulisi arvioida myös paikallishistoriallisesti merkittävänä kulttuurisena maamerkkinä Liekoveden rannassa.
“Nyt tämä näkökohdan merkitystä ei hallitsevasta sektorivirkamiehen näkökulmasta voi nähdä.”
Jari Kortelahti nosti esiin kiirehtimisen vaaran. Jos torni paketoidaan nyt pleksillä, tarjoaa ratkaisu lisää miettimisaikaa.
“Miettimällä voidaan keksiä vielä jotain uusia mahdollisuuksia.”
“Kunnon keidas ja uimala”
Mikäli hyppytornin purkamiseen päädytään, toivoivat keskusteluun osallistuneet tilalle korvaavia toimintoja.
Miikka Mäkelä totesi tornin olevan Sastamalan ainoa harrastuspaikka, jossa on mahdollista harjoittaa tiettyjä fyysis-motorisia taitoja ja valmiuksia.
“Odotukset ovat korkealla siinä, että Kalssu saadaan kukoistamaan vaikka tornista tulisikin torso.”
Mäkelä jatkoi ajatustaan sillä, että tornista tehtäisiin niin korkea kuin mahdollista. Siinä voisi olla hyppytasot yhdessä, kahdessa ja kolmessa metrissä sekä lisäksi 3 ja 4 metrin ponnut.
“Tämän lisäksi kaikki mahdolliset liukutasot ja liaanit käyttöön, kunnon keidas ja uimala. Ei se ole vain tornin korkeus vaan mahdollisuuksien monipuolisuus. Tehdään uimalaitos, jollaista ei vielä tässä maassa ole. Paikka on jo sellainen itsessään”, hän visioi.
Liikunta- ja nuorisopalvelupäällikön mukaan kaikki vaihtoehdot punnitaan, ja esimerkiksi ponnua Kalssuun on toivottu ja sellaisen hankkimista jo harkittukin.
Äänestysaikaa vain sunnuntaihin
Hyppytorniäänestys etenee nyt vauhdilla. Äänestysaika alkoi keskiviikkona ja jatkuu ainoastaan tulevaan sunnuntaihin 18. huhtikuuta saakka.
Syy rivakalle tahdille on sivistyslautakunnan kokouksessa, joka pidetään ensi viikon tiistaina 23.4.
“Äänestystulokset viedään lautakunnalle, joka toivottavasti päättää ratkaisusta tornin suhteen. Toive on, että torni saataisiin auki kun koululaisten kesäloma alkaa. Siksi päätöksiä pitää tehdä ripeästi”, Haronoja muistuttaa.
Äänensä voi antaa täällä.
