Kaikki alkoi siitä, kun huittislaisen päiväkoti Huvikummun esikoululaiset ja 5-vuotiaat lapset leikkivät päiväkodin vieressä sijaitsevassa Lammelanmäessä.

Hauska leikkihetki sai ikävän käänteen, kun lapset alkoivat löytää metsiköstä roskia.

“Lasia, tiiliä, metallia, muovipusseja, tupakka-askeja ja jotain lääkepurkkejakin”, Klaus Tuominen ja Eetu Marku luettelevat.

Löydökset aiheuttivat päiväkotilaisissa suurta harmitusta.

“Aloimme oikein tarkkailla asiaa ja huomasimme, että roskia näkyy kaikkialla: metsässä, pyöräteillä, kauppojen pihoilla ja pelloilla”, Mette Parma ja Eevi Kariniemi jatkavat.

Yhdessä lapset tulivat siihen tulokseen, että asialle pitää tehdä jotain. Syntyi ajatus mielenosoituksesta ja alkoi kampanjointi puhtaamman luonnon puolesta.

Viime viikolla lapset paneutuivat asiaan täydellä sydämellä ja askartelivat erilaisia banderolleja.

“Niissä lukee esimerkiksi, että eläimet kuolevat jos roskataan ja hei, hei, hei, roskata ei”, Aada Hällfors ja Venla Mikola kertovat.

“Mietimme keinoja, jolla voisimme saada ihmiset lopettamaan roskaamisen ja minä keksin, että siitä voisi kirjoittaa lehteen”, Venla Kotiranta kertoo.

Lapset päättivät haastaa kaikki huittislaiset roskienkeräystalkoisiin ja ryhtyivät itse näyttämään esimerkkiä.

“Keräsimme roskia pois luonnosta, vaikka minun mielestäni jokaisen pitäisi kyllä ihan itse huolehtia omista roskistaan”, Mette Parma huomauttaa.

Kierrätysasiat tutuksi jo päiväkodissa

Lapset ovat käsitelleet kierrätysasioita paljon päiväkodissa. Heille on selvää, että metalli laitetaan metallinkeräykseen ja lasi lasinkeräykseen. Huvikumpulaisia kummastuttaakin, miten monelle aikuiselle roskien laittaminen roskiin voi olla niin hankalaa, kun lapsetkin sen osaavat.

“Teinit roskaa eniten”, Eevi Kariniemi epäilee.

“Roskaaminen on ihan typerää käytöstä. Roskiksia on melkein joka paikassa, niin eikö ne roskat voisi laittaa niihin”, Fanni Keskinen huomauttaa.

Lastenhoitaja Mirva Törmälän mukaan roskien siivousinto näkyy lapsissa jo kotona asti.

“Vanhemmilta on tullut palautetta, että omat pihat ja nurkat on nyt viimeisen päälle kunnossa, kun lapset ovat ottaneet asian niin tosissaan.”

Roskaaminen on vahingollista luonnolle

Miksi roskaaminen oikein on niin huono juttu?

“Roskaamisen vuoksi luonto kuolee”, Niilo Kalliokorpi toteaa.

“Roskaaminen on myös vaarallista elämille. Muovipussi tai karkkipaperi voi jäädä kiinni eläimen päähän tai tassuun ja purkka kiinni kurkkuun”, Pihla Vahala ja Elise Akkanen tietävät.

“Niin ja lasinsirut voivat satuttaa koiraa tassuun”, Sara Järä lisää.

Eivätkä luontoon heitetyt roskat ainakaan lisää viihtyvyyttä.

“Luonto näyttää pian joltain kaatopaikalta, jos sinne aina vaan heitetään lisää roskia”, Fanni Keskinen harmittelee.

Huvikummun lapset ovat miettineet myös sitä, miten roskia kannattaa luonnosta kerätä.

“Kun lähtee lenkille, niin voi ottaa muovipussin ja kumihanskat mukaan”, Aada Hällfors ja Pihla Vahala muistuttavat.

Varsinkin käytettyjä maskeja näkyy nyt paljon kaikkialla.

“Niihin ei saa koskea paljain käsin, sillä niissä voi olla koronapöpöjä”, Nella Rekola muistuttaa.