Nuorkauppakamarin kysely: ”Työvoimalle kysyntää ja yrityksillä rekrytointitarpeita”

Rautaveden Nuorkauppakamari toteutti kyselyn yhteistyökumppaneineen. Kuvassa vasemmalta kamarin Sampo Satimus, Vammalan Yrittäjien Tapani Matintalo sekä Eezy VMP Sastamalan Ari Laine.

Yritykset katsovat positiivisesti tulevaan Sastamalassa. Rautaveden Nuorkauppakamarin loppuvuodesta teettämä kysely osoittaa, että pidemmän tähtäimen näkymä on valoisa.

”Työvoimalle on kysyntää ja yrityksillä on rekrytointitarpeita”, tiivistää Sampo Satimus nuorkauppakamarista.

Kysely lähetettiin loppuvuodesta noin sadalle sastamalalaiselle yritykselle, joissa työskentelee yli viisi, mutta alle 40 henkilöä. Vastauksia saatiin 41. Satimus on tyytyväinen määrään.

”Toki vastaajia olisi voinut olla enemmänkin, mutta saimme heiltä oikein hyvää dataa. Vastaajat myös edustivat kattavasti eri toimialoja. On hienoa, että yritykset innostuivat vastaamaan paikalliseen kyselyyn.”

65 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi liikevaihdon pysyneen vuonna 2020 joko samalla tasolla tai jopa nousseen.

”Valtaosa vastanneista myös ennusti liikevaihtonsa pysyvän joko samalla tasolla tai nousevan, mikä ilahdutti erityisesti.”

Hyötyä työvoiman joustavasta käytöstä

Työvoimaan liittyen Sastamalassa on joillakin aloilla kohtaamisongelma. Paikkoja on auki, mutta sopivia tekijöitä ei tahdo löytyä.

Satimuksen mukaan töitä olisi heti esimerkiksi sähköasentajille, lähihoitajille, myynnin ja asiakaspalvelun ammattilaisille sekä teknisen alan osaajille.

”Tämä näkyy koulutustarpeessa. Yritykset kaipaavat niin sanottua täsmäkoulutusta erityisesti oman toimialan ammatti- ja erityisosaamisen kasvattamiseen sekä uuden teknologian tai koneiden käyttöönottoon.”

Satimus nostaa esiin myös työvoiman joustavan käytön. Sitä piti hyödyllisenä miltei puolet vastaajista.

”Työvoiman joustavalla käytöllä voitaisiin tasata esimerkiksi sesonkipiikkejä yrityksissä”, hän vinkkaa.

Henkilöstön vähentämistarpeita kyselyssä ei juurikaan ilmennyt, ja 27,5 prosenttia vastanneista kertoi tarpeesta jopa lisätä henkilöstöään tulevina vuosina.

Alueen palvelutarjontaan kyselyssä oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Toimiviksi palveluiksi listattiin muun muassa julkishallinnon palvelut, työvoimapalvelut sekä pankki- ja vakuutuspalvelut.

Toinen kohtaamisongelma liittyy sopiviin toimitiloihin.

”Sastamalassa on kyllä tarjolla toimisto-, myymälä- ja tuotantotiloja, mutta vuokrat nähtiin korkeina. Vaikka tarvetta tiloille ehkä olisi, yrittäjät eivät uskalla tarttua niihin hintojen vuoksi.”

Miten kamari voisi tukea jatkossa?

Rautaveden Nuorkauppakamari jatkaa Vammalan Nuorkauppakamarin toimintaa Sastamalan ja Huittisten seudulla. Kamaritoiminnan tärkeimpiä tavoitteita on tukea alueen kehitystä ja elinvoimaisuutta, siksi myös kysely toteutettiin.

”Kysely antaa yrityksille hyvää tietoa siitä, millaisten haasteiden kanssa muut toimijat painivat ja mahdollistaa esimerkiksi yritysten välisen yhteistyön haasteiden voittamiseksi”, nuorkauppakamarin toimijat toteavat.

Sampo Satimuksen mukaan kamarin ydinaluetta on myös erilaisten koulutusten järjestäminen paikallisten toimijoiden tueksi.

”Vastauksista poimitaan nyt niitä asioita, joita me kamarina voisimme edesauttaa projektien, tapahtumien ja koulutusten kautta.”

Nuorkauppakamari toteutti kyselyn yhteistyössä Eezy VMP Sastamalan, Aito Säästöpankin, Sastamalan kaupungin ja Vammalan Yrittäjien kanssa.

Kyselyaineisto on vapaasti saatavissa ja sitä voi pyytää nuorkauppakamarilta osoitteesta info@jcirautavesi.fi.

      • avatar Seppo

        Toki voit kiistää mutta jos Vammalassa tarjotaan 10e/h niin yrityksien on turha puhua että sopivia henkilöitä ei löydy kun valitettavasti ammattilainen tarvii ammattilaisen palkan

      • avatar Jerry

        Ei kymppi sano vielä yhtään mitään. Jokaisessa Suomen kunnassa on kympin palkkaisia ammattilaisia.
        Jotta palkkoja voidaan verrata, niin työtehtävä on oltava sama, yrityksen on oltava suurin piirtein saman kokoinen, jne.
        Toki palkaeroa varmaan jossain määrin esim. Tampereeseen tai Nokiaan verrattuna, mutta niin on elinkustannukset ja matkakulutkin. Eikä ero ole useita kymmeniä prosentteja, kuten esitit.

      • avatar Mullikuhnuri

        Kympin tuntipalkka olisi 1600-1700€ kuukaudessa, jos saisi tehdä täysiä viikkotunteja. Halpatyöaloilla harvemmin näin on, Miten sitten tuolla palkalla pärjää, kun pitää maksaa verot, asuminen, ruoka ja muut elinkulut? Onneksi Suomen yrittäjät ovat sosialisteja, joille valtion osallistuminen yritystoiminnan pyörittämiseen on tervetullutta. Valtio maksaa työntekijöille lopun elämiseen tarvittavan palkanlisän sosiaalitukena. Tällä hetkellä yritykset saavat itsekin sosiaaliavustusta koronatukena. Lisäksi yhteiskunta osallistuu yritystoimintaan tuottamalla yrityksille osan tuotannontekijöistä eli osaavaa työvoimaa kustantamalla koulutuksen ja mahdollistamalla naisten työnteon lasten kunnallisella päivähoidolla. Terveydenhoitojärjestelmä pitää työvoiman terveenä ja tuottavana. Yhteiskunta tuottaa myös liikenneyhteydet ja muun infran, jonka päälle rakentaa yritystoimintaa.
        Markkinataloudessa sijoittaja saa yritykseen sijoittamastaan pääomasta vastineeksi osuuden yrityksestä ja sen tuotosta tai korkoa pääomalleen. Kun valtio avustaa yrityksiä epäsuorasti työntekijöitä tukemalla tai suoraan valmiin toimintaympäristön tarjoamalla ja yritystuin, on kohtuullista, että se myös saa tuottoa sijoitukselleen yritysveroina ja työntekijöiden eli kansalaisten hyvinvointina.
        Yrittäjät saavat nöyrtyä ja lopettaa työntekijöidensä ja yhteiskunnan syyllistämisen, jos eivät kykene pitämään firmaansa pystyssä ilman valtion tukea tai maksamaan sellaista palkkaa työntekijöilleen jolla he voivat elää ilman sosiaalitukea. Vaihtoehtona on puhdas kapitalismi, joka ei salli valtion vaikuttaa yritystoimintaan, vaan antaa heikkojen kaatua kannattavamman liiketoiminnan tieltä.

      • avatar Jerry

        Olipa melkoinen politiikan värittämä hyökkäys Suomen hyvinvoinnin rakentajia vastaan, huh, huh.
        Oletko tietoinen, että muualla Euroopassa vähimmäispalkat ovat samaa tasoa tai alempia kuin Suomessa. Miksi Suomi ja Suomen työllistäjät ovat pahoja?
        Oletko ajatellut perustaa yritystä ja maksaa työntekijöille vaikka tuplapalkan? Siinä vaiheessa saattaa pilvilinnat sortua jopa Mullikuhnurilla.
        Lieneekö Vappu innoittanut tunteen paloon. Joka tapauksessa talouden realiteetit kannattaisi pitää mielessä eikä syyttää aina muita.

    • avatar Mullikuhnuri

      Jerry, Suomessa ei ole vähimmäispalkkaa. Sellainen kyllä tarvittaisiin sitten, kun työehdot sovitaan paikallisesti, yksittäisen työntekijän neuvotteluasema kun ei ole häävi. Suomi on pohjoinen ja harvaan asuttu maa, jossa elinkustannukset ovat kalliimmat kuin muualla Euroopassa. Eivät kaikki työllistäjät ole “pahoja”, mutta suurinta melua pitävät ne, jotka toimintansa takia eivät saa hyviä työntekijöitä. Kuka haluaa töihin narikkaan, jonka yrittäjä jatkuvasti haukkuu työntekijöitä laiskoiksi vätyksiksi ja mahdollisia rekrytoitavia juopoiksi, työhaluttomiksi sohvalla makaajiksi? Valtaosalla yrityksistä ei ole rekrytointivaikeuksia, koska ne pitävät kiinni hyvästä maineestaan kohtelemalla olevaa ja tulevaa henkilöstöään hyvin. Sastamalassakin on hyviä ja huonoja työnantajia ja siksi myös niitä, joille rekrytointi on helppoa ja toisaalta niitä, jotka valittavat työvoimapulaa.

Jätä kommentti