Sastamalassa on valmisteilla liikuntapaikkaselvitys, joka määrittelee tulevien vuosien suuntaviivat kaupungin liikuntapaikkojen hoitamiseen, kunnostamiseen ja rakentamiseen.
Tällä haavaa maantieteellisesti laajassa kunnassa on noin 150 liikuntapaikkaa. Niiden hoidosta ja kunnossapidosta vastaa viisi kaupungin omaa liikuntapaikkahoitajaa sekä iso joukko järjestöjä, seuroja ja ulkopuolisia urakoitsijoita yhteistyösopimusten turvin.
Keskiviikkona liikuntapaikkaselvityksen väliraporttia medialle esitelleen liikunta- ja nuorisopalvelupäällikkö Tiina Haronojan mukaan Sastamalalla on liikuntapaikkahoitajia noin viisi vähemmän kuin esimerkiksi Nokialla ja Lempäälässä.
Yhteistyösopimukset ovatkin elinehto sille, että nykyistä liikuntapaikkaverkkoa pystytään pitämään yllä.
”Jos kaikki tehtäisiin omana työnä, Sastamalaan tarvittaisiin neljä liikuntapaikkahoitajaa lisää. Silloin kustannukset olisivat noin 114 000 euroa vuodessa. Nyt, kun osa tehdään ostopalveluna, sama työ maksaa 95 000 euroa vuodessa.”
Urakka- ja tuntisopimukset ovat eri suuruisia. Pienimmillään kulut ovat kaupungille muutamia satoja euroja vuodessa, kun taas Kiikan ja Keikyän liikuntapaikkojen hoitosopimus on maksanut 48 000 euroa.
Suurin osa sopimuksista liittyy Haronojan mukaan talvikunnossapitoon, kuten kaukaloiden, hiihtoratojen ja kuntoratojen hoitoon.
Sastamala käyttää liikuntapalveluihin vuodessa 82 euroa asukasta kohti. Pirkanmaan keskiarvo on 116 euroa per asukas. Uimahallittomuus on tässä kohtaa positiivinen asia.
”Monissa kunnissa uimahalli nostaa kustannuksia”, toteaa Haronoja.
Tilavuokrat haukkaavat isoimman palan
Sopeuttamisohjelman perusteella Sastamalan pitäisi nipistää liikuntapalveluista seuraavina vuosina 46 000 euroa.
Nykyisellään suurimman osan liikuntapalveluiden toimintakuluista haukkaavat tilavuokrat. Niiden osuus kuluista oli vuoden 2019 tilinpäätöksessä 46 prosenttia. Suurin osa vuokrista menee kaupungin Tilakeskukselle, mutta myös uimaopetuksessa käytetyt Huittisten uimahalli ja Karkun Voimarinne ovat nielleet euroja. Toiseksi eniten rahaa meni ostopalveluihin, 27 prosenttia. Henkilöstökuluihin valui vain 19 prosenttia.
Haronojan mukaan jo toteutettuja sopeuttamistoimenpiteitä ovat liikunta- ja nuorisopalveluiden toimialojen yhdistäminen kuluvan vuoden alusta. Lisäksi Aurajärven, Putajan ja Kiimajärven rantasaunoista luovutaan tämän vuoden aikana.
Seuraavaksi mietitään liikuntapaikkojen tulevaisuutta. Nykyisestä 150:sta on karsittava, mutta on vielä arvoitus kuinka paljon.
”Tähän en ota kantaa, koska emme ole vielä liikuntapaikkaselvitysryhmässä näitä käsitelleet”, Haronoja toteaa.
Uusi valtuusto päättää
Osana liikuntapaikkaselvitystä kaupunki teetti viime vuoden lopulla kuntalaiskyselyn. Alkuvuodesta liikuntapaikoista kysyttiin seuroilta ja kouluissa teetettiin oma kyselynsä lapsille ja nuorille. Tiina Haronojan mukaan lopullisessa selvityksessä kuntalaisten mielipiteet onkin huomioitu laajasti.
”Yhteenvetona vastauksista voi todeta, että matalan kynnyksen liikuntapaikat koetaan tärkeiksi ja niiden kehittämiseen toivotaan kaupungilta jatkossakin panostusta.”
Myös uimahalli nousi vastauksissa esiin. Liikunta- ja nuorisopalvelupäällikkö sanoo, että halli nähtiin tarpeellisena ja tärkeänä liikuntapaikkana, joka palvelee kaikenikäisiä kuntalaisia. Myös kuntouttavaan näkemykseen vedottiin.
Haronoja muistuttaa, että uimahallin kohtalo lepää kesäkuussa valittavan kaupunginvaltuuston harteilla.
Suurimpia lähivuosien investointeja Sastamalassa ovat Suodenniemen urheiluhalli, jonka rakentaminen käynnistyy tänä vuonna sekä Vammalan jäähallin remontti. Tiina Haronojan mukaan hallissa on isoja remontin tarpeita muun muassa katon ja pukutilojen osalta, ja niitä selvitetään tarkemmin kesän korvalla tehtävässä kuntotutkimuksessa.
Sastamalan sivistyslautakunta käsittelee väliraporttia kokouksessaan ensi viikolla. Päätökset tekee uusi kaupunginvaltuusto ensi syksynä.
