1. Kuka olet?

”Olen Tuija Ojala, 57-vuotias kunnanjohtaja. Asun puolisoni kanssa maalla vanhassa yli 100-vuotiaassa torpassa, joka on ollut puolison suvun hallussa jo useampien sukupolvien ajan.
Perheeseen kuuluu kaksi aikuista tytärtä, joista toinen asuu Kokkolassa ja toinen Loimaan puolella kunnostellen omaa vanhaa torppaansa.
Harrastan liikuntaa monipuolisesti, korona-aikana luontoliikunnan merkitys on kasvanut. Ohjaan myös omaa kehonhuoltoryhmää ja mieli tekisi jo palata tämän rakkaan harrastuksen pariin, kunhan rajoitukset sallii.”

2. Sinut valittiin Punkalaitumen kunnanjohtajaksi syksyllä 2018. Onko työ kunnanjohtajana sellaista kuin ehkä etukäteen kuvittelit?

”Tehtävä ei yllättänyt millään tavalla, eli kunnanjohtajan työ on juuri sitä mitä odotinkin. Positiivisesti sanottuna työ on hyvin monipuolista ja koskaan ei tiedä mitä päivän aikana vastaan tulee.
Yllätti kuitenkin se seikka, että suurin osa työajasta menee ”tulipalojen” sammutteluun. Aikaa asioiden pitkäjännitteiseen valmisteluun jää niukanlaisesti.
Punkalaitumella on kuitenkin hyvät ja vastuuntuntoiset työkaverit ja poliittiset päättäjät. Yhteen hiileen puhaltamisen henki on hyvä.”

3. Miten sinut on otettu vastaan uudessa työyhteisössä ja millainen esimies haluat olla?

”Olen tainnut sopeutua työyhteisöön yhtä hyvin kuin ’lusikka keittoon’. Kuntahan otti ison riskin valitessaan kuntaan punkalaitumelaisen kunnanjohtajan, joka joskus nuoruudessaan on ollut kunnassa valtuutettunakin.
Riski on siinä, että jos yhteistä säveltä ei löydy, johtaja voi palata vielä politiikan kautta ”järjestelemään” asioita. Yhteisen sävelen löytymisen motiivi on ollut siis melkoisen korkealla ja oman kokemuksen mukaan tulos on ollut hyvä, koska täällä vielä ollaan.
Esimiehenä kunnanjohtaja on puun ja kuoren välissä, ahdasta alkaa olla jos poliittinen johto tahtoo toista ja henkilökunnan näkemys on toinen.
Esimiehenä haluan olla oikeudenmukainen, rento mutta tarvittaessa tiukka ja visionäärinen johtaja.”

4. Koronapandemia on vaikuttanut myös kuntien talouteen. Mitä Punkalaitumelle kuuluu keväällä 2021?

”Vuosi 2020 päättyi positiiviseen tilinpäätökseen useiden muiden kuntien tavoin. Jopa erikoissairaanhoidon kulut alittivat vuoden 2019 tason. Mutta kyseessä oli tilapäinen häiriö, nyt kun terveydenhuollon palvelut taas vetävät niin kaikki ennakkoon saadut valtionosuudet tulevat tarpeeseen.
Kunnan kiinteistöistä 43 prosenttia oli kunnan toiminnan kannalta joko turhia tai vajaakäytöllä. Keväällä myytiin teollisuushalli vuokralla olleelle yrittäjälle. Vanha yläaste-lukio päätettiin jo purkaa, mutta paikallinen liha-alan yrittäjä halusi ostaa talon uuteen käyttötarkoitukseen.
Vieläkin on runsaasti myytävää jäljellä, osa Länsi-Suomen päihdehuollon vanhoista kiinteistöistä on tyhjillään ja kaipaa uusia innovaatioita.
Tuulivoimalle myönnettiin rakennusluvat, valituksen käsittely on parhaillaan menossa. Hankerahoitusta on saatu Luonnollisesti Laitumella- ja Kanteenmaan Kiertotalousklusteri -hankkeille ja hankkeissa on päästy alkuun. Eli toisin sanoen hyvää kuuluu Punkalaitumelle.”

5. Pienet kunnat ja kaupungit joutuvat toisinaan kamppailemaan asukkaistaan ja yrityksistään. Mitkä ovat Punkalaitumen vetovoimatekijät ja ne seikat, joilla uusia asukkaita ja toimijoita saadaan houkuteltua ”ihanan keskelle”?

”Kuntamme tunnusmerkkejä ovat turvallisuus, rauhallisuus ja puhtaus. Vuonna 2020 käyttöönotetut uudet rakennukset; päiväkoti ja yläaste- lukiorakennus ovat meidän vahvuutemme kuntien välisessä kilpajuoksussa.
Itsenäisenä kuntana meillä on kohtuullisen hyvä mahdollisuudet turvata tarvittavat lähipalvelut.
Olemme aikaamme edellä myös siinä, että olemme jo pitkään voineet profiloitua oikeana hyvinvointikuntana, koska sote-palvelut on jouduttu ulkoistamaan jo vuosia sitten.
Globaaleille ilmiöille, kuten muuttoliikkeelle ja ilmastomuutokselle, emme kuitenkaan yksin mahda mitään, kannamme vaan kortemme kekoon.”

6. Paitsi kunnanjohtaja olet myös innokas menneisyyden harrastaja, ja Alueviestiin olet kirjoittanut kolumnin Punkalaitumen noidista. Mikä sinua menneisyyden tutkimisessa kiehtoo ja miten olet innostunut harrastuksesta?

”Tai paremminkin; miten innostunut olen historian harrastuksesta, harrastanko sittenkin psykologiaa ja käyttäytymistieteitä.
Siivosin jossakin vaiheessa nurkkiin kertyneitä kirjoja ja totesin, että olen lukenut satoja teoksia jotka käsittelevät historiaa erilaisista näkökulmista, pimeää keskiaikaa, luonnonlääkintää, alkuperäiskansojen uskontoja ynnä muuta. Tiesin paljon asioita, joihin nykypäivinä ei enää törmää.
Noidista ajattelin niin, että on väärin, että tieto näistä paikallisista parantajista katoaa ja että heitä pidetään ilkeämielisinä tempun tekijöinä vaikka kyseessä olivatkin ihan toisenlaiset hyvää tarkoittavat parantajat. Noidista kuullaan toivottavasti paljon jatkossakin ja vielä uudesta näkökulmasta.”

7. Minkä kirjan luit viimeksi, millaisen vaikutuksen se sinuun teki?

”Yöpöydällä on Hilary Mantellin Kuningashuone, joka sekin ajoittuu 1500-1600 -luvuille Englannin kuningashuoneeseen ja sisäisiin valtataisteluihin. Kirja on todellinen tiiliskivi, joten lukeminen saattaa kestää kauan.
Kirjana, joka on noussut jopa yöuniini mainitsen kuitenkin Tuulia Matilaisen kirjoittaman Hullun Koiran, eli Viron miehittämisen aikaisen tarinan elävän ihmisen ja haamun välisestä rakkaudesta.
Kirja osui syvälle alitajuntaani varmaankin sen vuoksi, että samaan aikaan etsiskelin tietoja Stalinin vainoissa kadonneista henkilöistä.”

8. Mikä on parasta elämässäsi juuri nyt?

”Tähän 50+ elämänvaiheeseen liittyy vapaus, ei tarvitse enää touhottaa kenenkään takia. Kersat ovat maailmalla ja pärjäävät omillaan.
Ammatillisesti on saavutettu se mitä saavutettavissa järkevin panoksin on ollut. Nyt voi valita tekemisenä ja menemisensä sen mukaan, mikä oikeasti kiinnostaa. Eli joka aamu kello 6 lenkille, jotta jaksaa ja pysyy kunnossa.
Fyysisen kunnon ylläpito on tässä iässä tärkeä tehtävä ja todella kannattava panostus.”

9. Entä mikä on parasta Punkalaitumella?

”Punkalaitumella on jo edellä mainittujen asioiden lisäksi erityinen yhteisöllisyyden piirre.
Meillä on toimivia yhdistyksiä ja harrastuspiirejä useita. Kuntalaiset kantavat kuntaa monien erilaisten ryhmien kautta, ketään ei jätetä ulkopuolelle ja toimintaan on helppo päästä mukaan. Toisaalta täällä ei myöskään ”tupata, jos ei kerran tykätä”.
Ollaan punkalaitumelaisina saatu kritiikkiä molemmista eli liiasta tuppaavaisuudesta ja siitä, että naapurin ensivierailua sai odottaa viisi vuotta.”

10. Millaisia terveisiä lähettäisit kuntalaisille:

”Kehitetään yhdessä Suomen Parasta Punkalaidunta. Se meillä jo on, mutta jos vielä pikkasen säädettäisiin.
Muistakaahan myös käydä äänestämässä, jotta ei sitten myöhemmin tarvitse kitistä.”