Terveyspalvelut puhuttivat maanantaina kokoontunutta Sastamalan kaupunginvaltuustoa pitkän kaavan mukaan.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki antoi valtuutetuille kattavan selvityksen terveyspalveluiden tämän hetken tilanteesta, jonka jälkeen Antti-Matti Mattila (kesk) avasi keskustelun ihmettelemällä sekä pitkää odotusaikaa hammaslääkäripalveluihin pääsyssä että ratkaisua pitää Äetsän, Kiikoisten ja Suodenniemen sivuterveysasemat väliaikaisesti suljettuina.

Hänen mukaansa sivuterveysasemien sulku hankaloittaa elämää sivukulmilla huomattavasti ja saattaa olla jopa muuttamisen esteenä uutta asuinpaikkaa harkittaessa.

”Miksi Sastamalassa toimitaan näin, kun Suomessa ei tällä hetkellä ole montaa muuta kuntaa, joka olisi menetellyt samalla tavalla. Maakuntauudistuksessa yhtään terveysasemaa ei tulla sulkemaan, vaan ne sitoudutaan pitämään auki kolme vuotta, ja maksamaan niiden kulut. Järkeväähän Sastamalankin olisi pitää ne auki ja saada korvaukset”, Mattila kyseenalaisti.

Leena Mattila (kesk) piti erityisen hankalana, että hammashoitopalveluiden vuoksi joutuu matkustamaan pitkiäkin matkoja.

”Kiertävän hammashuollon pitäisi ehdottomasti käydä tekemässä lasten hammastarkastukset esimerkiksi Suodenniemellä, koska jos on töissä muualla ja lapsi pitää tuoda tarkastukseen Vammalaan, siihen menee käytännössä koko työpäivä”, hän harmitteli.

Hoitoonpääsyajat valtakunnallisesti hyvät

Leena Saarela (vas) halusi tietää, miten nopeasti Sastamalassa pääsee kiireettömään hoitoon.

”Toinen kysymykseni liittyy on hammashoidossakin käytössä oleviin, liikkuviin tiimeihin, jotka toisivat joustavuutta ja ketteryyttä hoitoon, jos sivuterveysasemia ei voida jatkossa pitää samassa mittakaavassa pitää yllä”, hän ehdotti.

Tryyki vastasi, että kotisairaalaa voidaan pitää Sastamalan liikkuvana tiiminä.

”Kyseisessä tiimissä on myös lääkäri, joka lähtee mukaan silloin kun tarvetta on. Myös saattohoito toteutetaan kotisairaalan toimesta, jolloin mukana on asiakkaan kotiin menevä geriatri. Väitän, että hoito on aika paljon korkeatasoisempaa kuin silloin, jos meillä liikkuisi pelkästään perustason tiimi.”

Tryykin mukaan vielä alkutalvella terveyspalveluiden hoitoon pääsyajat olivat valtakunnallisessa vertailussa hyvät.

”Potilastietojärjestelmämme vaihtui 3. toukokuuta ja tämän vuoksi ajanvaraustoimintamme ruuhkautui pahasti. Tämä johtuu siitä, että kaikki tieto on jouduttu siirtämään osin manuaalisesti uuteen järjestelmään”, hän kertoi.

Myös terveydenhuollon henkilöstöpula huolettaa niin valtuutettuja kuin Tryykiä.

Eveliina Asikainen (vihr) muistutti, että henkilöstön saatavuus ja työn houkuttelevuus ovat avainasioita hyvän terveydenhuollon takaamisessa.

”Ongelma olisi ratkaistu sillä, että hoitohenkilökunta saisi sen palkan, joka heille kuuluu”, Hannu Pohjanen (kesk) uskoi ratkaisuksi henkilökuntapulaan.

Asioista ei pian enää puhuta

Useampikaan valtuutettu ei ymmärtänyt, miksi hammashoitoa odottavia potilaita ei voida enää laittaa jonoon.

”Miten jonkun aika voidaan siirtää taas kolmen kuukauden päähän, jos edellinen aika peruuntuu” Päivi Turja (ps) ihmetteli.

Tryyki kertoi, että Suomessa ei enää tunneta jonotusta terveyspalveluihin, vaan niihin on ainoastaan määrätty hoitotakuun mukaiset ajat.

”Hammashoitoon pääseminen voi kestää kahdeksankin kuukautta, jos ensimmäinen aika peruuntuu hammaslääkärin sairastumisen vuoksi”, Tryyki totesi.

Jari Andersson (kok) muistutti valtuutettuja, että näillä näkymin terveyspalveluasiat ovat sote-uudistuksen myötä hyvinvointivaltuuston käsissä jo lähitulevaisuudessa.

”Näitä asioita ei tässä salissa enää vuoden päästä puhuta.”