Lienevätkö ovella olevat vaalit selityksenä sille, että Huittisten kaupunginvaltuustolla riitti maanantaisessa kokouksessa keskusteltavaa lyhyestä esityslistasta huolimatta melkein kolmeksi tunniksi.

Vuoden 2020 noin 4,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen tilinpäätös hyväksyttiin lähes mukisematta. Talousarviossa Huittinen oli varautunut noin 2,2 miljoonan euron alijäämään, joten tulos oli peräti 6,5 miljoonaa euroa odotettua parempi.

”Tiedämme kaikki, että kunnat saivat koronatukia, mutta on paljon muitakin tekijöitä, jotka tähän vaikuttivat. Yksi tärkeimmistä on se, että kaupungin verotulokehitys oli todella vahvaa. Kasvuprosentti oli jopa historiallisen suuri: kunnallisveron kasvu oli yli seitsemän prosenttia”, talousjohtaja Terhi Huida pohjusti.

Kaupungin koronatuet valtionosuuksissa olivat noin 2,6 miljoonaa euroa.

”Erikoissairaanhoidon kulut jäivät alle talousarvion noin 1,6 miljoonaa euroa, tosin myös tässä on varmasti paljon koronavaikutusta”, Huida totesi.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Aino Tammi ehdotti, että valtionosuuksista kertyneet rahat tulisi pitää säästössä pahan päivän varalle.

”Jotta pystymme kattamaan tulevat menot, joita kertyy esimerkiksi pidennetystä oppivelvollisuudesta, subjektiivinen päivähoidosta ja perusturvan asiakasmaksu-uudistuksesta.”

Tammen tapaan perussuomalaisten Ilkka Riuttamäki ilmaisi huolensa sekä väkiluvun laskusta että yritysten hyvinvoinnista.

”Mielestäni Huittisten tulevaisuuden talousongelmia hoidetaan vain ja ainoastaan menoja vähentämällä. Sekä kunnallis- että kiinteistövero ovat tapissa, ehkä jopa vähän yli. Olisi hienoa, jos ymmärtäisimme lisätä Huittisten houkuttelevuutta laskemalla verotusta”, Riuttamäki totesi.

Huoli etäopetuksen seurauksista

Sisko Sarjomaa (vas) pelkää, että erikoissairaanhoidosta säästyneet kulut tulevat maksettavaksi myöhemmin.

”Hoitoon pääsyä on lykätty ja laskua tulee, kun jonoa saadaan taas purettua.”

Huoli on myös etäopetuksen seurauksista.

”Joudumme maksamaan ison laskun, jos emme huolehdi näistä nuorista. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa kaupungille noin miljoona euroa”, Sarjomaa murehti.

Sosiaalidemokraattien Maarit Säilä halusi tuoda esiin, että koronavuoden aikana Huittisissa saatiin aikaan myös paljon hyvää.

”Perheiden palvelut yhdistettiin Perhekeskukseksi, työllisyyspalvelut keskitettiin hallintopalvelukeskukseen, avosairaanhoidon uusi malli vakiinnutettiin, vanhustenhuoltoa kehitettiin, hammashoitola peruskorjattiin, uuden koulun paikka päätettiin, vuoropäivähoidolle saatiin tilat, etsivään nuorisotyöhön satsattiin ja iloa saatiin Loimijoenpuistosta”, hän luetteli.

Huittisten parhaaksi -puolueen Mika Stenfors muistutti, että tilinpäätös on poikkeukselliselta ajalta, eikä sitä hänen mukaansa voi verrata mihinkään.

Kritiikkiä tarkastuslautakunnalle

Tilinpäätöstä kovempaa kritiikkiä valtuutetut antoivat tarkastuslautakunnan arviointikertomukselle. Puheenjohtajana toimiva Tammi kertoi lautakunnan todenneen kaupungin talouden parantuneen, mutta lautakunnassa pidetään tärkeänä, että talouden tasapainottamista jatketaan.

”Aikaisempien vuosien tapaan korostamme, että tuloskorttien tavoitteita ja niiden mittareita tulee kehittää ja parantaa”, hän sanoi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Laamanen (kesk) huomautti, että tarkastuslautakunta on ottanut arviointikertomusta tehdessään opettajamaisen roolin, joka ei hänen mukaansa lautakunnalle kuulu.

”Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida miten päätökset saatetaan käytäntöön, eikä antaa ohjeita tai moitteita viranhaltijoille tarkastusvuotta koskevasta toiminnasta”, hän korosti.

Samoilla linjoilla oli myös Hannu Haapasalo (kesk).

”Kun uusi valtuustokausi alkaa, tarkastuslautakunnan uudet jäsenet tarvitsevat vähän koulutusta tehtävästä, johon ryhtyvät”, hän ehdotti.

Tinja Tähtinenkin (kok) kaipasi rakentavaa otetta ja tarkastuslautakunnalle tyypillistä arvovaltaista pidättäytyneisyyttä.

”Lautakunnan olisi hyvä pidättäytyä arviointitehtävässä, eikä pyrkiä kertomaan, miten asiat tulisi tehdä.”