Sastamalan kaupunginvaltuusto oli maanantaina koolla nykyisellä kokoonpanolla viimeistä kertaa. Valtuustoryhmät saivat laittaa kuluneen kauden pakettiin niin kiitosten, onnistumisten kuin kritiikinkin muodossa.

Suurimpana saavutuksena moni mainitsi uuden Vareliuksen koulun valmistumisen. Puheenvuoroissa annettiin myös evästystä elokuussa aloittavalle uudelle valtuustoolle ja pohdittiin, onko Sastamalan alkuvuoden pienessä muuttovoitossa kyse pysyvämmästä ilmiöstä.

Keskustan Erkki Välimäki summasi kaupungin kehitystyön kokonaisuutena edenneen hyvin. Osittain koronapandemiasta johtuen maaseutukaupunkien vetovoima on kasvanut, ja Sastamalan väestökatoon on ollut valoa näkyvissä, mikä mietitytti Välimäkeä.

”Oppilasmääristä on esitetty kovia arvioita niiden alenemisesta, ja kouluverkosta on tehty kovia päätöksiä. Vareliuksen kouluun on puolestaan tulossa niin paljon oppilaita, että siellä päiväkotiryhmiä on pienennettävä”, hän sanoi.

Välimäki korosti yhteisen Sastamalan löytämistä, meidän Sastamalaa. Valtuustossa on välillä keskitytty liiaksi oman nurkkakunnan asioiden ajamiseen. Hän toivoi uudelta valtuustolta ymmärrystä pitää huolta sekä keskustaajamasta että maaseudusta.

“Järeämpiä toimia vaaditaan”

Sdp:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Mauri Tuominen muisteli valtuustokauden alkaneen hyvässä hengessä, kun kaupungille rakennettiin yhteinen strategia, löydettiin yhteinen linja.

Kaikki ei ole kuitenkaan edennyt odotusten mukaisesti, Tuominen huomautti. Hän antoi pyyhkeitä siitä, että kaupungin elinkeinojohtajan virka oli pitkään täyttämättä.

”Tavoitteemme oli saada uusia yrittäjiä Sastamalaan. Jos tätä halutaan, siihen pitäisi satsata. Ei riitä, että käydään messuilla, vaan tarvitaan järeämpiä keinoja.”

Tuominen muistutti mikä yhdistää kaikkia menestyviä kuntia:
”Kyse ei ole samanmielisyydestä, vaan kyvystä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä.”

“Meillä Sastamalassa on  paljon palveluita”

Kokoomuksen Arto Satonen esitti puheessaan toiveen siitä, että Sastamalan valtuustopuolueet pidättäytyvät jatkossa tekemästä teknisiä vaaliliittoja vaalien jälkeen ja sopivat tästä käytännöstä uudella valtuustokaudella.

Satonen korosti yhteisen identiteetin löytämisen merkitystä.
”Kotiseuturakkaus on tärkeää, mutta tulee nähdä iso kuva ja olla iloinen kaikesta, josta elinvoima paranee, on se missä päin Sastamalaa vaan.”

Satosen mukaan Sastamalassa on suhteellisen hyvät palvelut, jos verrataan päiväkotien, lähiliikuntapaikkojen, koulujen ja lähikirjastojen määrää moneen muuhun vastaavan kokoiseen kuntaan.

”Olisi hyvä kaiken negatiivisen sijaan saada läpi se viesti, että meillä täällä Sastamalassa on oikeasti paljon palveluita.”

“Pienuus ei ole synonyymi huonolaatuiselle”

Kristillisdemokraattien Pirjo Raunio kiitteli kanssavaltuutettuja yhteistyöstä. Hän palasi kuitenkin kouluverkkokeskusteluun ja muistutti, että pienikin koulu voi tarjota hyvät eväät elämään.

”Pienuus ei ole synonyymi huonolaatuiselle”, Raunio muistutti.

Hän toivoi, että Sastamalassa poliitikot voisivat kilpailla toinen toistensa kunnioittamisessa.

Maire Villo (ps) viittasi muuttolukujen myönteiseen käänteeseen ja etätyön mahdollisuuksiin. Villo toivoi paikallisten yrittäjien suosimista.

”Vaikka talous on ollut tiukkaa, on mittavia investointeja saatu tehtyä, ja se on hyvä. Alijäämän kertymistä pitää kuitenkin tulevaisuudessa välttää”, hän tuumasi ja muistutti puheensa lopuksi, ettei valtuutetun tehtävä ole oman edun maksimointi, vaan kuntalaisten etu.

“Kukaan ei pysty vaikuttamaan yksin”

Vasemmistoliiton Kari Oksanen puolestaan toivoi realismia muuttovoittopuheisiin:

”Olisi tärkeää, että palvelut tuotettaisiin nykyiselle väestölle, eikä liikaa laskettaisi muuttovoiton varaan.”

Oksanen muistutti, että ammattikoulutuksesta on pidettävä huolta, jotta yrityksille on tarjolla riittävästi osaavaa työvoimaa.

Vihreiden valtuustoryhmän Antti Lepistö nosti esiin haasteen palveluiden laadun, hyvinvoinnin edistämisen, ydinkeskustan kehittämisen sekä taloudellisen niukkuuden yhteensovittamisessa.

Uutta valtuustoa hän evästi: ”Yksikään valtuutettu tai ryhmä ei pysty etenemään yksin, vaan muita osapuolia huomioon ottaen. Olemme kaikki erilaisia ja yhdenvertaisia.”