Antero Wareliuksen syntymästä 200 vuotta – Tyrvään Varilassa varttui suomen kielen ja kulttuurin kehittäjä

Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen sihteeri Maiju Vuorenoja ja puheenjohtaja Erkki Välimäki laskemassa kukkia muistomerkille. Välimäki piti puheen ja luki Wareliuksen runon Ilolintu.

Tänään keskiviikkona 14. heinäkuuta tuli kuluneeksi tasan 200 vuotta tyrvääläisen kulttuurin suurmiehen Antero Wareliuksen (1821 – 1904) syntymästä.

Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys laski juhlapäivän kunniaksi kukat Tampereentien varrella sijaitsevalle Wareliuksen muistomerkille. Sieltä yhdistyksen ”moottoripyörälähetit” lähtivät viemään kukkia myös Wareliuksen hautamuistomerkille Kanta-Loimaan kirkolle.

”Arvostamme suuresti Wareliusta ja hänen merkitystään kotikaupungillemme ja sen kirjalliselle imagolle”, totesi Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen sihteeri Maiju Vuorenoja.

Rovasti Antero Warelius vaikutti vuosikymmeniä suurten seurakuntien paimenena ja papiston luottamusmiehenä. Tärkeimmän elämäntyönsä hän teki kuitenkin kirjailijana ja suomen kielen kehittäjänä.

Jorma Hämäläinen (oikealla)  ja Kaarlo Satimus toimivat moottoripyörälähetteinä ja veivät kukkia Wareliuksen hautamuistomerkille Loimaalle.

SKS:n Kansallisbiografia kertoo Wareliuksesta muun muassa seuraavaa:

Antero Wareliuksen (tai Vareliuksen) juuret olivat Satakunnan talonpoikaistossa. Isä oli syntyisin Huittisten Nanhian Klaavolasta, äiti samasta kylästä. Heidän hankkimansa Sepän talo Tyrvään Varilassa oli pienehkö tila, ja isä kuoli varhain. Suurin ponnistuksin lahjakas poika hankkiutui silti opintielle ja tuli yhdeksi harvoista aidosti suomenkielisistä, rahvaasta nousseista suomenkielisen kulttuurin edistäjistä.

Opiskeluaikana Warelius osallistui fennomaanien toimintaan Länsisuomalaisessa osakunnassa ja ennen muuta julkaisi kansanomaisen, dialogimuotoisen teoksen luonnontieteiden perusteista. Enon opetuksia luonnon asioista 1 – 2 -kirjoista (1845 – 1856) otettiin monia painoksia, ja ne vaikuttivat paljon suomalaisten tietoisuuteen nousevista luonnontieteistä. Warelius julkaisi myös Suomesta varhaisia kansatieteellisiä havaintoja, jotka Pietarin tiedeakatemia käänsi saksaksi.

Warelius kuului myös Suomettaren perustajakvartettiin ja osallistui merkittävästi suomalaisen lehtikielen luomiseen. Hänen kehittelemiään uusia sanoja ovat muun muassa arkisto, ilmakehä, itsekäs, kokoelma, maapallo, näytelmä, ravintola, taistelu ja ylänkö. Artikkeleissaan hän vaati muun muassa koulutuksellista tasa-arvoa.

Elias Lönnrot piti Wareliusta Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan tärkeimpänä avustajanaan.

Antero Wareliuksen muistomerkki sijaitsee Tampereentien varrella entisen päiväkodin tontin liepeillä.

Kuvat: Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys.

Muokattu klo 20.43, korjattu juttuun alunperin vahingossa lipsahtanut väärä syntymävuosi.

Jätä kommentti