Koulukyytiasioille täytyy tehdä jotakin – Riittävätkö resurssit, tietotaito sekä paikallistuntemus?

Koululainen, koulu, lapsi
Koulukyyti on osa monen lapsen ja nuoren arkea. Kuvituskuva: Pixabay.

Jälleen saamme aloittaa uuden koululukuvuoden lukemalla uskomattomia tarinoita koulukyytien toimimattomuudesta. Kasvatusjohtajammekin mukaan touhu on tällaista aina koulujen aluksi. Mielestäni sen ei kuitenkaan pitäisi, saati tarvitsisi, olla. Asioille täytyy tehdä jotain, jos tiedämme ne jo entuudestaan toimimattomiksi.

Ei voi olla niin, että pieniä lapsia jää ensimmäisinä päivinä tienposkeen odottamaan saapumatonta koulukyytiä. Ei saisi myöskään olla niin, että säästösyistä lapset noudetaan ja palautetaan erittäin vaarallisiin paikkoihin. Kuljetukset on suunniteltava tarpeeksi huolella ja ajoissa, eikä laiteta säästöä turvallisuuden edelle. Tähän ei yksinkertaisesti pitäisi olla varaa.

Käsitykseni mukaan kouluilta lähtevät aikaisin keväällä tiedot eteenpäin seuraavan lukuvuoden koulupäivien pituuksista. Ajattelisi, että järjestävällä taholla pitäisi kyllä olla aikaa kehittää toimivia ratkaisuja. Se riittääkö resurssit, tietotaito sekä paikallistuntemus ovatkin eri asia.

Miksi tehdä kaikki aina itse ja yksin vajavaisin tiedoin, jos voisimme rakentaa paremman ja toimivamman mallin yhdessä asiasta eniten tietävien kanssa. Tämän periaatteen ei luulisi syövän kenenkään päätäntävaltaa tai asemaa. Päinvastoin se lisäisi päätöksenteon luotettavuutta ja asukkaidemme / palveluita käyttävien kiitollisuutta ja tyytyväisyyttä. Eikö kaupunkimme tutuin lausahduskin jo kuulu: ”Ei oo vaan mua, on vaan me”?!

Tässä kohtaa ei voi myöskään olla pohtimatta mikä meidät on ajanut tähän tilanteeseen. Kaupunkimme on todella laaja ja pitää sisällään suuren määrän pienempiä asuinalueita ja kyliä. Tämänhän pitäisi olla rikkaus ja positiivinen asia. Laajalti asutettu ja kaunis maaseutumme lisäävät vetovoimaisuuttamme kehittyvän keskustan ohella. Mutta ei silloin, jos tämän monipuolisuuden hyödyntämisen sijasta kaikki palvelut viedään asukkailta kauemmaksi tai niiden käyttö tehdään erittäin haastavaksi.

Koulujen lakkauttaminen aiheuttaa kaupungissamme säästöjen lisäksi myös kuluja, joita ei lopettamishuumassa osata tarpeeksi useinkaan huomioida. Alakoulujen lakkautusten myötä muun muassa kuljetuskilometrit, -kustannukset ja -päästöt ovat lisääntyneet hurjasti. Pohtikaapa lisäksi tilannetta, jossa esimerkiksi Äetsän yläkoulu lopetettaisiin. Tämän jälkeen kuljetettaviksi siirtyisivät KAIKKI koulun oppilaat Sylväälle, kaupunkimme keskustaan. Jo nyt osalla kiikkalaisista lapsista 6-8km koulumatka venähtää toisinaan tuntiin. Mitä se olisikaan, kun matkaa kertyisi lähemmäs 20km?

Toivon uusille valtuutetuillemme sellaista voimaa ja viisautta päätöksien tekoon, että se onkin tulevaisuus, joka näyttäytyy parempana. Toivon pysyviä ja pitkäkestoisia, kaikkien asukkaidemme hyvinvointia tukevia ja parantavia päätöksiä, joiden avulla kaunis kotikaupunkimme näyttäytyy vetovoimaisena myös ulkopuolisille. Hyödyntäkäämme kotikaupunkimme hyvät puolet ja jo toimivat ratkaisut. Kehittäkäämme yhdessä niitä asioita, jotka eivät toimi. Satsaukset peruspalveluihin voivat maksaa itsensä moninkertaisina tulevaisuudessa takaisin.

Haluan kiittää Vammalan Palveluliikennettä hyvästä asiakaspalvelusta ja aikataulun pitävyydestä läntisellä alueella.

Essi Suhonen