“Moni tuntuu muistavan, mutta valokuvia ei tahdo löytyä” – Karkussa ollaan kiinnostuneita kirkon vanhoista maalauksista

Sastamalan seudun museon amanuenssi Emma Kurki esittelee verkkoarkisto Topoteekista löytyviä vanhoja kuvia Karkun kirkosta. Suntio Leena Poutala (vasemmalla), pappi Anu Jokinen-Lundén ja kappelineuvoston Terttu Sulanne (oikealla) seuraavat.

Karkun kirkossa ollaan pienimuotoisen mysteerin äärellä. Sastamalan seudun museon amanuenssi Emma Kurki esittelee puhelimestaan verkkoarkisto Topoteekkia ja 50-luvun kuvia kirkkosalista.

Karkun pappi Anu Jokinen-Lundén, suntio Leena Poutala ja kappelineuvoston Terttu Sulanne katselevat kirkon lehtereitä ja yrittävät kuvien perusteella hahmotella, millaiset maalaukset niitä ovat vuosikymmeniä sitten koristaneet.

Mysteeri maalaukset ovat siksi, että museon arkistossa niistä ei ole kuin 13 kuvaa.

”Eivätkä nekään kovin hyvälaatuisia”, amanuenssi Kurki pahoittelee.

Vanhat maalaukset ovat nousseet esiin karkkulaisten keskuudessa tämän tästä, viimeksi viime keväänä. Silloin Karkusta kotoisin oleva, nykyisin Hämeenkyrössä asuva Anneli Hiiri kyseli niiden perään karkkulaisten Facebook-ryhmässä. Vastauksia ei vain tuntunut löytyvän.

”Moni tuntuu muistavan Emil Danielssonin maalaukset hyvin, mutta valokuvia niistä ei näytä olevan juuri missään”, toteaa pappi Jokinen-Lundén.

Karkun kirkon alttari vuonna 1968. Anu Jokinen-Lundén haaveilee, että saarnastuoli ja alttari saisi joskus ylleen entisen kaltaiset maalaukset. Kuva: Sastamalan seudun museon verkkoarkisto Topoteekki.

Maalaukset tehtiin freskotekniikalla

Puhelimitse tavoitettu Anneli Hiiri kertoo kysyneensä maalauksista Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä kysy.fi -palvelusta jo vuosia sitten. Vastauksen mukaan Danielsson teki maalaukset 1952 ja jo 1969 ne peitettiin rapistumisen ja huonon pohjustuksen vuoksi.

Kirkossa koolla olevien naisten tietojen perusteella päälle maalaaminen olisi tapahtunut vasta 70-luvun puolella, mutta tarkkaa ajankohtaa kenenkään ei ole onnistunut selvittää. Maalausajasta Emma Kurki on samaa mieltä.

”Käytössä on ollut freskotekniikka eli maalaukset on tehty kostealle pinnalle.”

Vanhojen kuvien perusteella Danielsson on maalannut saarnastuoliin köynnöskuviot ja alttarin takana olevalle seinälle enkelit. Kirkkosalin lehtereillä on ollut muun muassa hyvä paimen ja ihmisen elinkaarta kuvaavat henkilöhahmot.

Topoteekin kuvien katselun lomassa Anu Jokinen-Lundén innostuu.

”Minulla on nyt vahva tunne siitä, että entisen kaltaiset maalaukset toteutetaan uudelleen saarnastuoliin ja alttarille. Pitää selvittää, millaisia lupia työhön vaaditaan.”

Karkun kirkon alttari nykyisellään.

Historia tärkeää tulevien polvien kannalta

Karkun kappeliseurakunta toivoo nyt, että ihmiset kävisivät läpi albumeitaan ja tutkisivat, löytävätkö niistä kuvia kirkon vanhoista maalauksista. Pappi Jokinen-Lundénin suuri toive on, että kuvia kertyisi niin paljon että niistä saisi toteutettua näyttelyn kirkkosaliin.

”Osa kuvista voisi jäädä ihan pysyvästi esille”, hän miettii.

Jokinen-Lundénin mukaan on tulevien polvien kannalta tärkeää, että historiaa saataisiin nyt tallennettua.

”Myös ihmisten muistot ja henkilökohtaiset kokemukset kiinnostavat.”

Amanuenssi Kurki jatkaa, että myös museon valokuvakokoelmia kartutetaan harkitusti. Lahjoitustarjouksia voi tehdä Emma Kurjelle.

Kuvia kirkon sisätiloista on myös mahdollista lainata museolle digitoitavaksi, jolloin verkkojulkaisuun sopivat kuvat pääsevät kaikkien nähtäville museon verkkoarkisto Topoteekissa.

Onko sinulla valokuvia, joissa näkyvät Karkun kirkon vanhat, Emil Danielssonin tekemät maalaukset? Voit ottaa yhteyttä Karkun pappi Anu Jokinen-Lundéniin p. 050 314 9003 tai anu.jokinen-lunden@evl.fi

Anu Jokinen-Lundénin mukaan on tulevien polvien kannalta tärkeää, että historiaa saataisiin nyt tallennettua. “Myös ihmisten muistot ja henkilökohtaiset kokemukset kiinnostavat.”
Lehtereillä on ollut hyvä paimen -kuvitus. Tämä kuva on päivätty vuoteen 1952. Kuva: Sastamalan seudun museon verkkoarkisto Topoteekki.
Karkun jugend-tyylinen harmaakivikirkko valmistui vuonna 1913 arkkitehti Oiva Kallion (1884-1964) suunnittelemana.