Katariina Pylsy kirjoitti jäähyväiset Ritajärvelle – “Nyt tehtäväni on hoidettu”

Katariina Pylsy on vetänyt Ritajärven luonnonsuojelualueella yli sata opastusta. Kuva: Niclis Pylsy.

Jäähyväiset Ritajärvelle. Sellaiseksi kuvailee Sastamalan entinen maaseutujohtaja Katariina Pylsy kesän aikana toteuttamaansa suur-urakkaa, 344-sivuista opusta luonnonsuojelualueen vaiheista aina historiasta nykypäivään.

”Halusin menestystarinan kirjoihin ja kansiin, ja samalla jätän omalta osaltani Ritajärven seuraaviin käsiin. Kirja on omistettu lapsilleni ja lastenlapsilleni”, Pylsy toteaa.

Koska kirja on suunnattu naisen lähipiirille, siitä on otettu vain 20 kappaleen painos. Pylsyn mukaan on hyvin todennäköistä, ettei enempää tule.

”Ei ainakaan tässä vaiheessa. Syynä ovat tarkastuslautakunnalta viime kesänä saamani kommentit, joissa puututtiin esimerkiksi toimenkuvaani ja tekemiini opastuksiin Ritajärvellä.”

Pylsy toteaa, että julkisen selkäsaunan sijaan olisi ollut ’kiva edes joskus saada kiitos’.

Viime viikolla painosta tulleen kirjan hän korostaa syntyneen omalla ajallaan ja omalla kustannuksellaan.

Katariina Pylsyn kokoamassa Ritajärvi-kirjassa esitellään muun muassa luonnonsuojelualueen rikas kasvisto. Kirjassa on 43 värikuvaa kasveista. Kuva: Niclis Pylsy.

Opastukset olleet aina mieluisia

Ritajärvi-kirjaan on koottu kaikki Katariina Pylsyn alueella vetämät opastukset, joita on yli sata. Retkien lisäksi Ritajärvellä on järjestetty naisen toimesta 25 opastettua tapahtumaa. Niiden järjestämisestä Pylsy kertoo innostuneensa saadessaan kutsun Metsähallituksen Luontolähettilääksi.

”Ajattelin, että kyllä lähettilään pitää tapahtumia järjestää. Ensimmäinen pidettiin helmikuussa 2017.”

Opastukset ovat aina olleet Pylsylle mieluisia. Hän kertoo nauttivansa, kun ihmiset haluavat kuunnella ja oikein imevät tietoa itseensä.

”Varsinkin lapsista huomaa innostuksen. On hieno tunne, kun heiltä saa kehuja erilaisesta ymppä-päivästä.”

Katariina Pylsyn opastukset ovat tuoneet luonnonsuojelualueelle vuodessa noin 1200 kävijää. Nainen on napannut kuvan jokaisesta opastamastaan ryhmästä, ja kotiin onkin kertynyt neljä paksua albumia.

Ryhmäkuvia on päätynyt myös Ritajärvi-kirjaan, samoin kuin kuvia alueen rikkaasta kasvistosta.

Ritajärven luonnonsuojelualueella on kolme järveä. Kuva Valkeajärveltä.

Sukua Kaarlo Palmgrenille

Katariina Pylsyn saattaa jatkossakin nähdä opastamassa ryhmiä Ritajärvellä, mutta alueen kunnostustöihin tai muuhun kehittämiseen hän ei enää puutu. Onko ilmassa haikeutta?

”Aikansa kutakin, mutta ehkä tässä on vähän luopumisen tuskaa. On minulla rumbaa Hämeenkyrössäkin, joten suuntaan nyt paukkuni sinne”, Pylsy naurahtaa.

Hän kokee roolinsa Ritajärven luonnonsuojelualueen luojana ylhäältä annetuksi. 127 hehtaarin kokoisen alueen testamenttasi alkujaan Karkun kunnalle Kaarlo Palmgren vuonna 1955. Pylsyn tutkittua omaa sukupuutaan ilmeni, että hän on Palmgrenille kuudes serkku.

”Koen Palmgrenin valinneen ylhäältä, että Katariina, hoida sinä tämä maaliin. Nyt tehtäväni on hoidettu.”

Jätä kommentti