Vammalan Vuoden yrittäjiksi valituilla Aleksi ja Tuomas Pälällä pitää kiirettä. Finnmirrorin tehtaalla Sastamalassa valmistuu laatukalusteita yhä useampaan suomalaiskotiin. Mittatilauksina tehdyille liukuovikaapistoille riittää kysyntää, ja Inaria-tuotemerkki miellyttää vaativampaakin kodinsisustajaa.
Hiljattain Finnmirror toimitti kaapistot Apulanta-yhtyeen nokkahahmo Toni Wirtasen ja tämän puolison Jannika B:n kotiin.
”Se oli tottakai kiinnostava projekti. Sain tutustua mukaviin ihmisiin ja lainata Tonin tohveleita”, Aleksi naurahtaa.
Harvemmin julkisuuden henkilöt haluavat avoimesti kertoa kalustehankinnoistaan, mutta muusikkopariskunnan kodista tehtiin hiljattain juttu Avotakka-lehteen, joten Pälät uskaltavat asiasta Alueviestillekin mainita.
Finnmirrorin päämarkkina on kotimaassa. Mittatilauskaapistoissa se on markkinajohtaja. Jonkin verran vientiä on Ruotsiin ja Norjaan. Tuotanto on Sastamalassa, mutta yrityksen näyteikkunoina toimivat 10 myymälää, joista kuusi sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja loput Oulussa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa.
Yritys työllistää 40 ihmistä ja sen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa.
Kaikki alkoi Nälkälänmäestä
Finnmirror sai alkunsa pienessä verstaassa Nälkälänmäessä. Aleksin ja Tuomaksen äidin isoisä Kaarlo Mäkinen perusti sen vuonna 1923. Alunperin Mäkisen Kuvastin -nimellä toimineen yrityksen menestyksen salaisuus oli hopeointiresepti, jonka Kaarlo onnistui saamaan haltuunsa.
”Tuohon aikaan peili oli harvinaisuus ja ylellisyystuote. Pikkuhiljaa niiden suosio kuitenkin kasvoi. Pappamme sisaruksineen jatkoi ja laajensi yritystoimintaa, ja tälle tontille tuli peilitehdas vuonna 1961”, toimitusjohtaja Aleksi Pälä, 46, kertaa.
Peilinvalmistuksen huippuvuosina asiakkaana oli muun muassa Ikea. Silloin tehtaassa toimi hopeointilinja. Kotimaisten seinäpeilien menekki alkoi kuitenkin 1980-luvun kuluessa hiipua.
”Silloin täällä keksittiin ajatus peilillä varustetusta liukuovesta. Se oli heti huipputuote”, jatkaa veljeään viisi vuotta nuorempi tuotantojohtaja Tuomas Pälä.
Veljesten isä Hannu Pälä yhtiökumppaninsa kera otti liiketoiminnan huomaansa 80-luvun puolivälissä ja Finnmirror-tuotemerkistä tuli myös yrityksen nimi.
Lapsuudessa tehtaan kovin juttu oli limsa-automaatti
Mutta eipä mennä asioiden edelle. Peilitehtaan vaikutuspiirissä varttuneet veljekset muistavat vieläkin maalin ja liuotinaineen tuoksut, kuivuvan puun, tehdasmiljöön erikoisuudet.
”Tehtaan kovin juttu oli kuitenkin limsa-automaatti”, Aleksi nauraa.
Peilitehtaan Penan eli Mäkisen Pentin toimesta Vinkin maastossa hiihdettiin jo kauan ennen kuntorataa. Hiihtokilpailut vetivät väkeä, oli grillimakkaraa, hevosajelua ja peilistä valmistetut mitalit.
”Viikonloppuna pääsi usein isän mukaan töihin ja sai pelata tietokoneella. Harvalla oli sellainen mahdollisuus tuohon aikaan”, Tuomas lisää.
Finnmirrorilla oli nettisivut jo 1990-luvun alussa. Tuotannossa automaatiota on viety eteenpäin joka vuosikymmenellä.
”Isä sanoi aina, että tekniikkaan pitää satsata, ja niin on tehty.”
Takaisin kotikonnuille
Vuonna 2007 kauppakorkean käyneen Aleksin ura oli nousukiidossa. Tarjolla oli Hongkongin (nykyisin Rusta) toimitusjohtajan pesti. Veri veti kuitenkin kotikonnuille ja Aleksi valitsi nykyisen työnsä. Vuotta myöhemmin hän pyysi veljeään mukaan remmiin.
”Asiaa ei tarvinnut edes miettiä. On kunniakasta päästä jatkamaan isien työtä”, Aleksi sanoo.
Yrityskulttuuri on muuttunut täysin sitten veljesten lapsuusvuosien. Tehtaanpatruunoiden aika on ohi.
”Johtajina meidän tehtävämme on palvella organisaatiota. On tärkeää ymmärtää tuotantoketju myös käytännön tasolla”, Pälät kertovat.
Valinta Vammalan vuoden yrittäjäksi Pälän veljeksille suuri kunnia. Menestyksen takana on paljon työtä. Melkein sataan vuoteen mahtuu paljon niin Suomen kuin tehtaankin vaiheita. On ollut huonoja ja hyviä vuosia.
”Yrittäjä on lopulta aina yksin valintojensa kanssa. Asiakkaat määrittävät sen, miten meillä menee. Mikään ei ole varmaa”, Tuomas toteaa.
”Olemme toinen toistemme sparraajat”, Aleksi tuumaa.
