Jos sota jatkuu ja kylvöt jäävät Ukrainassa tekemättä, maailmalla tulee pula ruuasta ja sen saatavuutta tullaan käyttämään vahvana aseena. Myös Suomessa ruoantuotanto on uhattuna ilman nopeita toimia. Jos raha ja ruoka ovat vastakkain, kumpi on tärkeämpi?
Näemme työssämme päivittäin maatalouden kustannuskriisin ja ahdingon, jotka ovat entisestään syventyneet. Kustannusten raju hinnannousu on aiheuttanut sen, että nyt maatalousyrittäjät harkitsevat tuotannon lopettamista, koska ovat uupuneita ja turhautuneita tilanteeseen, jossa tuotannon kannattavuus on kadonnut. Tämä on järkyttävä tosiasia tilanteessa, jossa kaikki keinot pitäisi käyttää ruokahuollon varmistamiseen.
Julkisuudessa tähän mennessä esitetyt keinot tuntuvat näpertelyltä tilanteen vakavuuteen nähden. Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Suomella ei ole varaa oman elintarviketuotannon romahtamiseen. Ruokahuollon turvaaminen ei onnistu ilman nopeita ja voimakkaita toimia.
Tässä muutamia keinoja:
1. Lainojen lyhennysvapaat kuluitta vuosiksi 2022-2023 niitä tarvitseville maatiloille.
2. Maksuvalmiuslainoihin tuntuvasti lisää määrärahoja. Laina-ajaksi 15 vuotta, kiinteä korko 1 %, 100 %:n valtiontakaus
3. Tuottajahintojen tuntuvat korotukset, niin että tuotanto on koko ajan kannattavaa
4. Maatalouskiinteistöjen vapauttaminen kiinteistöverosta
5. Myel-maksuihin korotonta maksuaikaa vähintään vuoden loppuun
6. Lomitusmaksujen alentaminen 50 %:lla vuoden 2022 ajaksi
7. Välitä viljelijästä -projekti (Mela) pysyväksi toiminnaksi
8. Maatilojen veroja, eläkemaksuja ja lomitusmaksuja ei laiteta vuoden 2022 aikana ulosottoon. Ulosotossa olevien em. mainittujen maksujenperintä keskeytetään.
9. Maatalouden energiaveron täysimääräinen palauttaminen
10. Perintätoimistoille kulukatto ja korkokatoksi Suomen Pankin viivästyskorko + 1 %
11. Vahva lisäpanostus kotimaiseen energiantuotantoon
Kun ruoasta alkaa maailmalla taistelu, onko meillä kaikki keinot käytössä oman ruokaturvan varmistamiseksi vai aletaanko niitä silloin vasta miettiä?
MTK-Satakunnan Varavoimaa Farmarille muutoksiin -hankkeen työntekijät:
Riitta Seppälä, Pori
Antero Kaappa, Kankaanpää
Virve Hindström, Sastamala
