Aurinko lämmittää, päivä pitenee ja maata peittävät jää- ja lumikerrokset ovat monin paikoin jo sulaneet. Sastamalan Lämmössä kevään etenemistä seurataan tarkkaan, sillä se tarkoittaa kaukolämpötöiden jatkumista Vammalan alueella.

Aina voi olla joku, joka harmistuu, kun katuja kaivetaan auki, mutta Sastamalan Lämmön toimitusjohtaja Jari Viitasen mukaan suurin osa ihmisistä ymmärtää myllerryksen tarpeellisuuden. Sastamalassa on toimittu sillä periaatteella, että mahdollisimman paljon infraa rakennetaan yhteiskaivuulla kerralla kuntoon.

”Jos vesi- ja viemäriverkostoa saneerataan tai katurakentamista tehdään, mietimme, onko järkevää laajentaa tai uusia kaukolämmön runkoverkkoa samalla. Pyrimme siihen, että katu on jälkeemme entistä ehommassa kunnossa”, Viitanen kertoo.

Viimeksi kaukolämpöä on vedetty uuden Prisma-keskuksen läheisyyteen ja siitä hommat jatkuvat piakkoin Harjukadulle ja Lemmenpolulle, Viitanen tuumaa.

Vammalan alueella kaukolämpöverkkoa on tällä hetkellä reilut 35 kilometriä. Kaukolämmön piirissä on yli 200 kiinteistöä, joista suurin osa kerrostaloja.

Mahtaako homma olla Marttilanharjun jälkeen  jo paketissa vai vieläkö kaupungin keskustasta tai sen tuntumasta löytyy potentiaalisia kaukolämmön käyttäjiä?

”Olen toiveikas sen suhteen, että Vammala laajenee aina johonkin suuntaan”, Viitanen naurahtaa.

”Kenties uimahallin rakentaminen Iisaan on vielä tulevaisuudessa hankelistalla.”

Energian hinta puhuttaa, lämmitysjärjestelmät monipuolistuvat

Energiateollisuus ry:n mukaan kaukolämmön suosio Suomen yleisimpänä lämmitysmuotona kasvaa. Valtaosa kerrostaloista valitsee lämmitysmuodokseen kaukolämmön. Kaukolämmön suosiota selittävät Energiateollisuuden mukaan etenkin toimitusvarmuus ja vaivattomuus. Mitä suurempi kiinteistö, sitä pienemmät kulut per asunto tulee, kun lämmitysmuodon muutoksia toteutetaan.

”Energian hinta koskettaa meistä monia, ja yleisesti ottaen hintojen nousu on todella huolestuttavaa. Kyse on ihmisille pakollisista menoista, joihin on vaikea itse vaikuttaa. Sastamalassa ei kaukolämmön osalta ole nostettu hintoja alkaneelle vuodelle, mutta kaikkialla näin ei ole”, Viitanen sanoo.

Taloyhtiöiden ja kaupungin rakennusten lisäksi Jari Viitanen tietää Sastamalassa neljän omakotitalon lämpiävän kaukolämmöllä. Harva omakotiasuja kuitenkaan liittyy kaukolämpöön, vaikka kaukolämpöverkon varrella asuvilla periaatteessa sellainen mahdollisuus on.

”Sen sijaan niin omakotitaloissa kuin taloyhtiöissäkin lämmitysjärjestelmät monipuolistuvat. Voi olla rinnakkain poistoilmalämpöpumppua ja aurinkosähköä, eli hyödynnetään erilaisia lämmönlähteitä”, Energiateollisuus ry:ssä vaikuttava Viitanen tietää.

Oli kiinteistön lämmitysmuoto mikä hyvänsä, aina kannattaa tutkailla eri vaihtoehtoja, Viitanen vinkkaa.

”Jos miettii lämmitysjärjestelmän vaihtamista, on hyvä satsata kunnollisiin lvi-suunnitelmiin, kilpailuttaa ja selvittää asioita useammasta paikasta. Myyjät lupaavat ummet ja lammet, mutta vertailu kannattaa aina.”

Paikallista uusiutuvaa energiaa

Suomen ilmastotavoitteista ja hiilineutraaliudesta puhutaan paljon. Viitanen kertoo, että yleisesti kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet kuluvalla vuosikymmenellä kaikkiaan neljänneksen. Tämä johtuu juuri muun muassa uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvusta kaukolämmön tuotannossa, mutta myös lisääntyvästä hukkalämmön hyödyntämisestä ympäri Suomea.

Sastamalan Lämpö Oy:n kaukolämpö tuotetaan Vanerikadulla sijaitsevassa Adven Oy:n lämpölaitoksessa. Yli 90 prosenttia lämpövoimalaitoksessa poltettavasta polttoaineesta on uusiutuvaa ja biopohjaista. Hake tulee paikallisesta vaneritehtaasta, metsäyhdistyksistä ja sahoilta.

Polttoaineiden palamisessa syntyvä lämpö siirtyy vesiputkiseinien kautta veteen. Tuloksena on höyryä, jolla lämpö siirretään lämmönvaihtimilla kaukolämpöveteen. Kaukolämpövesi pumpataan voimalaitokselta kaukolämpöverkkoa pitkin käyttäjille. Lämpönsä luovuttanut kaukolämpövesi palaa takaisin lämpövoimalaitokselle, jossa se lämmitetään uudelleen uutta kiertoa varten.

Advenilla on myös kaksi varalämpövoimalaitosta. Vinkki palvelee eteläosan ja Teknikum pohjoisen verkostoa.

”Meille on joskus raportoitu siitä, miten Vinkin lämpölaitoksesta nousee sauhua. Kovilla pakkasilla se on normaali ilmiö ja kertoo siitä, että varalämmölle on tarvetta”, Jari Viitanen kertoo.