Sastamalan kaupungin osalta vuosi 2021 näyttää tilinpäätöslukujen valossa sangen hyvältä.
Tilikauden ylijäämä on 3,9 miljoonaa euroa. Yhtenä tekijänä ylijäämässä on kaupungin valtiolta saama, noin kolmen miljoonan euron koronatuki, jota valtio myönsi koronasta aiheutuneisiin välittömiin kustannuksiin.
Vaikka korona kuormitti, ja kuormittaa meitä edelleen, kokonaisuutena viime vuosi oli Sastamalan kaupungille monilla eri mittareilla mitattuna mainio, sanoo kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg.
Malmbergin mukaan muuttoliike oli positiivista, työllisyystilanne oli hyvä, rakentaminen ja ennen kaikkea asuntokauppa oli vilkasta, myös kaupungin taloudellinen tulos oli kokonaisuudessa hyvä.
“Vaikka valtion tuki kaupungille oli merkittävä, täytyy muistaa, että myös vuoden 2021 kustannusten kasvu oli huomattavan korkeaa. Kustannusten nousu näkyi erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella, missä kustannukset kasvoivat paitsi koronan, myös lainsäädännön kautta tulleiden resurssien lisäystarpeiden takia”, Malmberg selvittää.
“Ylijäämäinen talous kertoo myös siitä, että Sastamalan kaupungilla on pystytty pitämään kiinni talouskurista”, kommentoi Malmberg torstaina medialle pidetyssä tilinpäätösinfossa.
“Hurlumhei-meininkiin ei ole jatkossakaan varaa, sillä meillä on oltava puskuria tulevaisuuteen. Investointitaso on nousussa. Olen tyytyväinen siihen, että talouden sopeuttamistoimia on tehty. Ja niiden tekemistä on jatkettava”, kaupunginjohtaja toteaa.
Sastamalalla lainaa vähemmän kuin monilla muilla
Kaupungin lainamäärä oli viime vuonna 58 miljoonaa euroa eli noin 2 420 euroa per asukas.
Talousjohtaja Elina Alajoen mukaan lainamäärä on alhaisempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin.
“Keskimääräinen luku koko maata ajatellen on noin 4450 euroa per asukas ja Sastamalassa ollaan selvästi sen alle”, Alajoki kertoo.
Hän huomauttaa, että lainamäärään on vaikutusta konsernimallilla, eli sillä, otetaanko velkaa kunnan omaan taseeseen vai onko kyse enemmän yhtiölainoista.
“Konsernilainojen määrä kertoo paljon kuntien tilanteesta. Toki tilanteemme on silläkin mittarilla erilainen kuin joissakin muissa kunnissa, sillä konsernilainaa meillä on noin 4500 euroa asukasta kohden, kun koko maan keskiarvo on noin 7400 euroa”, Alajoki sanoo.
Talousjohtajan mukaan Pirkanmaan kunnissa on viime vuodelta sekä parempia että heikompia tilinpäätöksiä kuin Sastamalalla.
“Sastamala on vähän maakunnan keskiarvon yläpuolella. Se kertoo siitä, että talousarvio on ollut kohdillaan, eikä ikäviä isoja yllätyksiä ole tullut.”
Kovan investointipaineen – muun muassa kouluhankkeiden – myötä velkamäärä on kuitenkin kasvamaan päin. Myös lainojen koroilla on vaikutusta kaupungin tulokseen, Malmberg muistuttaa.
“Kaupunki on tehnyt pitkiä korkosopimuksia, mutta jossain vaiheessa korkotason nousu joka tapauksessa vaikuttaa kokonaisuuteen.”
Investoinnit normaalilla tasolla
Alhaisen korkotason vuoksi rahoitustuotot olivat viime vuonna hieman rahoitusmenoja korkeammat. Myyntivoittoja kertyi normaalia enemmän, yhteensä noin 700 000 euroa. Summassa merkittävin on Prisman tontin myynnistä saatu voitto.
Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit olivat vuonna 2021 yhteensä 9,1 miljoonaa euroa. Tätä voidaan pitää normaalina vuosittaisena investointitasona.
Vareliuksen liikuntahalli valmistui alkuvuodesta, Kiikoisten päiväkodin ja Suodenniemen urheilutalon hankkeet valmisteltiin aloitettavaksi 2022 ja koulujen kuitukorjaukset sekä energiansäästöhankkeet etenivät suunnitellusti. Yhdyskuntatekniikan puolella suurin aloitettu hanke oli Vammalantien jatkeen rakentaminen, lisäksi muun muassa jatkettiin Mouhijärven rinnakkaisväylän rakentamista.
Sastamalan Vesi investoi vuonna 2021 1,2 miljoonaa euroa vesi- ja jätevesiverkoston toimivuuden turvaamiseen.
Ukrainan tilanne heijastelee myös kuntatalouteen
Ukrainan sotatilanteen vaikutukset ulottuvat laajalti myös Suomen, ja sitä kautta kuntien talouteen. Talousvaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta kriisin vaikutukset näkyvät jo nyt yleisen epävarmuuden lisääntymisenä sekä energian ja raaka-aineiden hintojen nousuna.
Malmbergin mukaan vaikutukset heijastuvat kuntatalouteen yhteisöverotuottojen heikentymisen sekä energian, tarvikkeiden sekä useiden tuotteiden hinnankorotuspaineiden kautta.
“Saattaa olla, että isojen rakennushankkeiden toteutukset tulevat pitkittymään myös Sastamalassa. Tämä johtuu siitä, että raaka-aineiden saatavuuden ennakointi on tällä hetkellä erittäin vaikeaa.”
Malmberg arvioi myös, että mikäli tilanne jatkuu pitkään, se vaikuttaa myös työttömyyden kasvuun ja sitä kautta työttömyyden hoidon kustannuksiin. Lisäksi kunnat varautuvat turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun perusteella maahan tulleiden henkilöiden palveluiden tarpeen kasvuun.
Artikkelia on päivitetty julkaisun jälkeen muun muassa Elina Alajoen kommenteilla sekä lisätty Jarkko Malmbergilta kommentteja.
