Sastamalassa otetaan tänä vuonna uudella tavalla asukkaat mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit käytetään.

Kyse on osallistuvasta budjetoinnista, jonka kautta jaossa on 50 000 euroa kuntalaisten itsensä valitsemiin tarkoituksiin.

”Osallistuva budjetointi on kunnissa yleistymässä. Hienoa, että Sastamalassa on haluttu tämä askel ottaa. Ainakin vielä toistaiseksi on enemmän kuntia, joissa tähän ei ole lähdetty”, liikunta- ja nuorisopalvelupäällikkö Tiina Haronoja sanoo.

Haronojan kanssa asiaa valmistellut hyvinvointikoordinaattori Jenni Sorsa tuumaa, että suhteessa kunnan asukasmäärään summa on melko iso.

Esimerkiksi yli 46 000 kuntalaisen Hyvinkäällä rahaa on jaettu 20 000 euroa. Toki Sastamalaa vielä enemmän osallistuvasti budjetoivia kuntiakin löytyy.

Kuntalainen, yhdistys tai porukka

Sastamalan historian ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin kautta halutaan edistää nuorten hyvinvointia. Teeman naulitsi taannoin kaupunginhallitus.

”Kohderyhmää ovat 13–29 -vuotiaat. Kuka tahansa kuntalainen voi tehdä esityksen siitä, mihin nuorten hyvinvointia edistävään tai ylläpitävään uuteen asiaan euroja tulisi laittaa. Ehdotuksen voi tehdä myös esimerkiksi joku porukka tai yhdistys”, Haronoja selvittää.

Hankkeen tai asian toteuttajana voi olla ehdottaja itse, jos kyseessä on esimerkiksi nuorisovaltuusto, yhdistys tai seura.

”Yksityishenkilöille, yrityksille tai kaupungin olemassaolevaan toimintaan rahaa ei anneta”, Sorsa tähdentää.

Mitä nuoret haluavat?

Mitä kaikkea nuorten hyvinvoinnin nimissä sitten voisi toteuttaa?

”Melkein mitä vaan, sillä niin monet asiat vaikuttavat siihen, että ihminen voi hyvin”, Haronoja tuumaa.

”Se voi olla kivaa yhdessä tekemistä, joku tarpeellinen hankinta, vapaa-aikaan ja harrastamiseen liittyvää tai vaikka joku uusi tapahtuma. Pääasia on, että asia on konkreettinen ja toteuttamiskelpoinen”, Sorsa sanoo.

Haronoja ja Sorsa eivät halua liiaksi ohjata ideointia, sillä tarkoituksena on saada selville, mitä nuoret oikeasti haluavat.

”Kyllä entiset nuoretkin saavat tehdä ehdotuksia, mutta lopullinen päätösvalta on nuorilla.”

Tulevaisuudessa kuntalaisia kuullaan laajemmin

Huhtikuussa kaupunki järjestää tiedotustilaisuuden aiheesta. Toukokuussa ehdotuksia otetaan vastaan. Kesäkuussa viranhaltijoista koostuva ryhmä käy kaikki kuntalaisilta tulleet ideat läpi. Elokuussa nuorisovaltuusto ja koulujen oppilaskunnat äänestävät, mitkä ehdotuksista toteutetaan.

”Toteutuksen pitää tapahtua kuluvan vuoden aikana, joten se rajoittanee ideoita jonkin verran”, Jenni Sorsa huomauttaa.

Tulevaisuutta ajatellen osallistuvan budjetoinnin käytäntöjä on tarkoitus kehittää ja viedä eteenpäin. Tämä koskee niin aikataulutusta kuin vaikuttamisen tapoja.

”Unelmana on saada ideat kerättyä ja puntariin alkuvuodesta, jolloin keväällä ja kesälläkin voisi asioita toteuttaa. Kuntalaisäänestys on myös tulevaisuutta”, Haronoja sanoo.