Tuhkakeskiviikosta 2. maaliskuuta alkoi paastonaika. Se kestää 40 päivää, poislukien sunnuntait, jotka ovat taukopäivinä välissä.

Paasto-sana tuo ensimmäisenä mieleen ruuasta kieltäytymisen. Moni on ehkä harjoittanut paastodieettiä, jolloin osana viikonpäivistä syödään vain hyvin vähän. Historiallisesti paasto on tarkoittanutkin juuri itselle asetettuja, ruokaan liittyviä, tiukkoja sääntöjä. Paaston aikana ei syödä lihaa ja kieltäydytään tietyistä herkuista ja ruokalajeista. Pintapuolisen tarkastelun kautta ei kuitenkaan paaston syvempi olemus avaudu.

Paaston tarkoitus on lähentää ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta. Paastoaikana on siis tarkoitus laittaa syrjään se, mikä kääntää katseen meihin itseemme. Tänä päivänä se ei välttämättä tarkoita ruokaa ja paastota voi monella tavalla. Nykyään suosituksi paastonmuodoksi on noussut vihreäpaasto, jossa keskitytään erityisesti luonnonsuojelun teemoihin ja luovutaan niistä elämänvalintoista, joilla on luontoa vahingoittava vaikutus. Tämä voi tarkoittaa yksinkertaisemmillaan autoilun vähentämistä, kierrättämisen tehostamista tai vaikka uusien vaatteiden ostamisesta pidättäytymistä ja kirpputorien suosimista.

Toinen hyvä vaihtoehto on laskea paaston ajaksi älylaitteet alas ja jättää sosiaalisen median tuomat paineet ja huolet hetkeksi pois. Jos et osaa tai halua valita yhtä teemaa koko 40:lle päivälle, on vaihtoehtona myös valikoima paastokalentereita, joissa tehtävä vaihtuu päivän mukaan. Evl.fi -sivustolta voi ladata itselleen esimerkin, joka jopa muistuttaa istuttamaan rairuohon ajoissa.

Paaston aikana vapautuvan ajan voi keskittää siihen, mikä on tärkeää. Hengellisen elämän vilkastuttamisen lisäksi aikaa voi – ja kannattaa – käyttää lähimmäisten tai perheen kanssa, luonnossa kulkien tai terveyden kohentamisen. Pyhä Jumala on luonut sinut, läheisesi ja maailman ympärilläsi. Näiden arvostaminen tuo myös Jumalaa lähemmäs.

Henrik Pääkkönen

Kirjoittaja on Sastamalan seurakunnan viestinnästä vastaava pappi.