Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten poisto on mahdollista aloittaa ensi viikon tiistaina 12. huhtikuuta. Väyläviraston mukaan ely-keskukset päättävät muutosten ajankohdan paikallisten sää- ja keliolosuhteiden mukaan.
Ely-keskukset voivat lykätä muutosten ajankohtaa kelitilanteen edellyttäessä, mutta koko maassa on määrä palata kesäkauden nopeusrajoituksiin huhtikuun loppuun mennessä.
”Talven jälkeen monilla teillä voi kuitenkin olla päällysteessä halkeamia tai muita vaurioita. Pahiten vaurioituneilla tieosuuksilla alennetut nopeusrajoitukset voidaan joutua jättämään turvallisuussyistä voimaan, kunnes vauriot on korjattu”, kertoo tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta.
Myös tielläliikkujien on otettava olosuhteet huomioon niin rengasvalinnassa kuin ajamisessakin.
Poliisin valvonnassa tulee kiinnittää nykyistä suurempi huomio päihtyneenä tai huumeissa ajamiseen ja erityisen tärkeää on valvoa ajoneuvon kuljettajien terveydentilaa.
Nopeusvalvontakamerat tulee sijoittaa vain vaarallisiin paikkoihin. Kameratolpat pitää maalata väreillä ja asentaa niihin alueen nopeusrajoitusmerkki. Liikkuva poliisi tulee palauttaa, jolloin puuttuminen törkeisiin ylinopeuksiin, humalassa tai huumeissa tai liian sairaana ajamiseen on helpompaa. Pyöräilijöille, sähköpotkulautailijoille ja veneilijöille tulee asettaa promilleraja 0,5.
Vuosittaiset väylärahat tulee kaksinkertaistaa pysyvästi. Suomessa autoilijoilta vuosittain kerätyistä noin 8 miljardin euron veroista ja muista maksuista tulee palauttaa väylien ja liikenteen hyväksi ainakin kaksinkertainen osuus nykytilanteeseen verrattuna. Ruotsissa palautuu liikenteeseen melkein puolet liikenteeltä kerätyistä maksuista.
Yli 80 km/h nopeusrajoitetuilla teillä ei nopeusrajoituksia pidä laskea, vaikka osuudella ei olisikaan keskikaidetta. Autoliiton laskelman mukaan nopeusrajoitusten laskeminen 10%:lla Suomen teillä, joilla nyt on rajoitus 60…120 km/h, vastaisi lisääntyvinä matka-aikoina 25.000 työvuotta ja keskipalkan mukaan tämän aiheuttaisi yli miljardin euron yhteiskuntataloudelliset kulut vuosittain. Liikennejärjestelmän tavoitteina tulee olla saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus.
Nopeusrajoitusten tasoa hyvillä teillä tulee nostaa maltillisesti. Ohituskaistateille 110 km/h, moottoriteille 130 km/h ja talvirajoitukset tulisi poistaa – niitä ei käytetä muissakaan maissa. Nopeusrajoituksien tulee olla sopivia tieympäristöön. Autoilija noudattaa asiallista rajoitusta mielellään, toisin kuin jos hän kokee rajoituksen liian tiukaksi.
30 km/h rajoitus on hyvä asia katuosuuksilla, joilla sitä todella tarvitaan kuten koulujen ja päiväkotien lähettyvillä, eikä kaikilla taajama- tai kaupunkialueilla, joilla useissa paikoissa 40…60 km/h on asiallinen rajoitus.
Poistetaan autovero kaikilta henkilöautoilta. Liikenneturvallisuus paranee olennaisesti ja päästöt pienenevät autokannan uudistuessa.
Juoppoja jää kiinni huomattavan paljon nopeusratsioissa, Varsinkin piripäät kaahaavat pidäkkeettä. Huomattavaa ylinopeutta ajavien terveydentila on psyykisesti alentunut, niinpä nopeusvalvonta tavoittaa sairaitakin. Nopeusvalvontatutkat tulisi merkitä niin, että niitä voisi varoa? Kaaharin näkökulma, rajoitusten mukaan ajavan ei tarvitse jarrutella tolpilla. Nopeusrajoituksia voisi helposti nostaa, jos nykyisiäkin noudatettaisiin. Lopputulos nostosta olisi näet se, että uudetkin rajoitukset ylitettäisiin kuten nykyisetkin. Mainitsemasi “hyvä asia” kolmenkympin rajoitus koulujen ja päiväkotien lähellä ei tunnu toimivan, Tampereella ajetaan niissä viittäkymppiä. Liikennejärjestelmän tavoitteisiin kuuluu myös turvallisuus. Liikenneonnettomuuksissa vammautuneet ja kuolleet ovat omaisille henkisesti raskas taakka, mutta myös yhteiskunnalle taloudellinen menetys sairaanhoito- työkyvyttömyys- ja eläkemenoina samalla kun työpanos ja verotulot jäävät saamatta sairausajalta tai koko elämän ajalta.
https://kahdeksan.miljardia.info/