Miten jaksavat muuttolintu-ystävämme huhtikuun haastavissa, paikoin hyvin talvisissa olosuhteissa? Osa siivekkäistä on oleillut Pirkanmaan ja Satakunnan korkeuksilla jo useampia viikkoja, kuten laulujoutsenet, töyhtöhyypät ja monet hanhilajit. Kurkiakin näiden kanssa samoilla sijoilla ruokailemassa on näkynyt melkoisen paljon.
Sastamala on Pirkanmaan rikkain laulujoutsenkunta, se on näkynyt viime viikkoina paikoin hyvinkin runsaslukuisesti. Kokemäenjoen ympäristöseudun pellot muun muassa Keikyässä ja Vammalassa ovat tarjonneet ravintoa jopa sadoille yksilöille samalla pellolla ruokailevissa parvissa. Järvet ovat vielä näin huhtikuun puolenvälin tienoilla poikkeuksellisesti jäässä, joten lähes kaikki joutsenten syömä ravinto pitää nyt hakea pelloilta ja muilta sulapaikoilta.
Varsinais-Suomessa kerrotaan tavatun kuolleita joutsenia normaalia enemmän, salmonellaa epäillään kuoleman syyksi. Tyrväänkylän pelloilla on näkynyt myös ainakin pari kuollutta joutsenta huhtikuussa, toinen johtolinjan alla ja toinen avoimella pellolla. Toinen näistä lensi varmaankin johtoon, mutta toisen kuolinsyy arveluttaa. Paleltuiko huhtikuun alun talvisina kylminä tuuliöinä kylmyyteen vaiko kuoli jopa nälkään? Tai salmonellaakin voi arvuutella? Merikotkakin kävi raatoa nokkimassa varisten tavoin Kokemäenjoen tuntumassa. Ei taida kotka linnunlihaa niinkään syödä, kala isolle linnulle ateriaksi kuitenkin samoilla seuduilla maistui.
Lyhytkestoinen pakkanen ja lumi eivät ole varhaiskevään linnuille vielä järkytys. Kauan jatkuessa talvinen sää pakottaa ne muuttamaan hetkellisesti takaisin päin, aina Suomen rannikkoseudulle asti, tai sinne missä sulaa on. Siedettävä lumikerroskaan ei isonokkaisten lintujen ruokailua haittaa, jos pelto tai kosteikko ei ole yöpakkasten jäljiltä umpijäässä.
Pikkulinnuille voi edelleen antaa ruokaa, ja hyvä olisikin jatkaa talviruokintaa jos se on keskeytynyt kevään muututtua huhtikuussa viileämmäksi ja lumisemmaksi. Uusia tuttavuuksiakin ruokintapaikalle voi ilmestyä pienempien muuttolintujen muodossa, jotka eivät luonnosta ravintoa nyt löydä.
Pääsiäisen aikaan on näkynyt usein västäräkkejä näilläkin seuduilla, monesti ensimmäiset jo maaliskuun puolella. Nyt näitä iloisia pyrstönheiluttajia ja kevääntuojia vasta odotellaan, kun hyönteisruokaa ei juurikaan ole saatavilla. Kiuruja ilmaantui Sastamalan pelloille maaliskuun ensi keväässä, huhtikuun lumisateet taisivat pakottaa ne toviksi etelämmäksi laulua harjoittamaan.
Sastamalan pelloilla on näkynyt tänä keväänä poikkeuksellisen runsaasti myös ruokailevia kyyhkyjä, ainakaan itse en ole aikaisempina keväinä näin suuria määriä lintuja nähnyt lumisilla pelloilla nokkivan ja talsivan.
Pääsiäiseksi on lupailtu lämpimämpää ilmaa, ennustetaan jopa muuttolintujen isoa massamuuttoa. Peipon laulua ainakin piakkoin odotetaan kuultavan ja jospa se västäräkkikin aaltomaisesti liihottaen toisi kohta tuulahduksen uudelleen alkavasta keväästä. Mustarastas ainakin on jo valmis kevääseen ja perheen perustamiseen, valo laittaa sen kaihoisasti laulamaan puun latvassa, vaikka lunta maisemassa onkin.
Juttu ja kuvat: Hannu Moilanen
