Huittisten museon ensimmäisen kerroksen vaihtuvan näyttelyn tilassa tutustutaan tänä vuonna huittislaisen monitoimimiehen, rusthollari Oskar Kiven toimintaan niin kartanonomistajana, liikemiehenä kuin yhteisten asioiden hoitajana.
Museonjohtaja Satu Rantala kertoo valinneensa Kiven tämänkertaiseksi aiheeksi, sillä miehen monipuolisuus herätti hänen mielenkiintonsa.
”Annika Eklöf oli tutustunut Kiveen tehdessään Kulttuurikierrosta. Annikan ehdotuksesta myös minä kiinnostuin miehestä”, hän kertoo.
Urjalassa syntynyt Oskar Kivi muutti Huittisiin 1861 ostettuaan Kivirannan kartanon. Ensitöikseen 20-vuotias nuorimies ryhtyi kunnostamaan rappiokunnossa ollutta tilaa.
”Tarmokas mies tarttui myös yhteisten asioiden hoitoon. Hän osallistui alusta alkaen aktiivisesti kirkonkokouksiin, ja 1869 hänet valittiin ensimmäiseksi kunnankokouksen esimieheksi. Vuoden 1872 säätyvaltiopäiville hänet valittiin talonpoikaissäädyn edustajaksi”, Rantala tietää.
Kivi oli mukana lähes kaikissa 1800-luvun lopun uudistushankkeissa, hän vei tarmokkaasti eteenpäin niin Huittisten Säästöpankin perustamista kuin maanteiden parantamishankkeita ja rautatien saamista Huittisiin.
”Erityisesti hän paneutui koulutusta ja suomalaisuutta edistäviin toimiin kuten kansakoulun perustamiseen ja Länsi-Suomen opiston saamiseen paikkakunnalle”, Rantala kertoo.
Oskar Kivi kuoli maaliskuussa 1901.
Materiaalia kotiseutuarkistosta ja Länsi-Suomen opistolta
Rantalan mukaan pohjatyö näyttelyn eteen tehtiin jo Kulttuurikierroksen yhteydessä.
”Tarja Eklöf oli kerännyt paljon materiaalia jota täydensimme museon kokoelmissa olevilla, Kiveen ja Kivirantaan liittyvillä esineillä. Näyttelyssä on esillä esimerkiksi Amanda Kiven hääpuku, Oskarin kalossit, taksvärkkimerkkejä sekä joitakin valokuvia.”
Näyttelyyn on hyödynnetty myös kotiseutuarkistossa olleita Kivirannan albumeja sekä muuta arkistomateriaalia.
”Kaupunginarkistossa kävin lukemassa kunnankokouksen pöytäkirjoja, sillä Oskar Kivi oli kunnankokouksen ensimmäinen esimies. Lisäksi tutustuin muun muassa kansakouluun liittyviin pöytäkirjoihin”, Rantala sanoo.
Länsi-Suomen opiston perustamiseen liittyvää arkistomateriaalia löytyi opiston omasta arkistosta.
”Säästöpankista saimme lainaksi Kiven muotokuvan, jonka on maalannut valokuvan perusteella Into Linturi. Lisäksi saimme yksityishenkilöiltä pari esinelainaa, Rantala listaa.
Suomenkielisen kansakoulusivistyksen puolestapuhuja
Museonjohtaja pitää Kiven koko tarinaa kiehtovana.
”Kaksikymppinen nuori mies muuttaa vieraalle paikkakunnalle, ostaa rappiokuntoisen kartanon ja ryhtyy kunnostamaan ja uudistamaan sitä. Kivi oli paitsi liikemies, myös tarmokas yhteisten asioiden hoitaja. Hän tarttui itse toimeen niin maatilan töissä kuin esimerkiksi rahakeräyksiä järjestettäessä.”
Mielenkiintoinen asia on myös se, että Huittisiin tullessaan Kivi ei osannut lukea eikä kirjoittaa, vaan ne taidot hän opetteli Huittisissa.
”Ehkäpä siksi, että ei itse ollut saanut käydä koulua, Kivi oli suomenkielisen kansakoulusivistyksen puolestapuhuja ja mukana perustamassa kansakoulua Huittisiin”, Rantala arvelee.
Vaikka Kivi on vaikuttanut isolta osalta Huittisten kehitykseen, hän on paikkakunnalla varsin tuntematon henkilö. Tästä syystä Rantalan mielestä jokaisen kotiseutuhistoriasta kiinnostuneen kannattaakin tutustua näyttelyyn.
”Periaatteessa näyttely kertoo yhdestä miehestä, mutta samalla se kertoo ison palan Huittisten historiaa. Sanotaanhan, että aikanaan Oskar Kivi oli mukana kaikessa, mitä Huittisissa tapahtui.”
Oskar Kivi -näyttely on avoinna lokakuun loppuun asti. Pääsiäisviikonloppuna Huittisten museo on suljettu.
