Sastamalaa kiusaavat samat haasteet kuin monia muitakin kuntia. Osaavasta työvoimasta ei enää ole pulaa vain joillakin tietyillä aloilla, vaan melkein kaikilla aloilla. Sastamalan elinkeinojohtaja Tanja Aarnikurulle ei juuri tule mieleen poikkeusta.

Työvoiman saatavuuden turvaaminen on Sastamalan kaupungin elinvoiman kannalta niitä tärkeimpiä asioita, joita vuoteen 2025 ulottuvaan elinvoimaohjelmaan on kirjattu.

Aarnikuru tietää, että monin paikoin työvoiman huono saatavuus on este yrityksen laajentumiselle ja yritystoiminnan kehittämiselle.

”Jokin aika sitten pulaa oli esimerkiksi metalli- ja tuotantotekniikassa. Nyt en tiedä, onko mitään alaa, missä olisi tunkua”, hän harmittelee.

Yhtenä esimerkkinä jo tehdyistä elinkeinotoimista Aarnikuru mainitsee yhteistyössä Saskyn ja työllisyyspalveluiden kanssa toteutettavan täsmäkoulutuksen, jolla pyritään vastamaan useiden metallialan yritysten työvoimatarpeeseen.

Työelämälähtöistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjän, kaupungin ja yritysten kesken on toki tehty ennenkin, mutta uusia toimintatapoja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän niin työelämässä olevien kuin työttömien osaamisen päivittämiseen.

”Yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu, ja yhä isompaa roolia kokonaisuudessa on Sastamalan Opistolla”, Aarnikuru sanoo.

Useammin matkaan junalla 

Paikkakunnan saavutettavuus kohenee, kun liikenneväylien turvallisuus ja matkustusmukavuus paranee. Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg korostaa, että edunvalvonta valtateiden 11 ja 12 kehittämiseksi jatkuu edelleen.

Kaupunki on jo aiemmin tehnyt ulostulon pyrkimyksestä päästä osaksi Tampereen seudun lähijunaliikennettä. Malmberg toteaa, että tavoitteen eteen on paiskittava töitä. Aikaisin mahdollinen lähijunaliikenteen aloitusajankohta voisi olla vuosina 2024 tai 2025.

”Yksi keino on tietysti pyrkiä lisäämään kaukojunavuoroja. Keskeistä on junaliikenteen vuorojen tihentäminen. Tavoitteena on saada Sastamala kiinteäksi osaksi Tampereen työssäkäyntialuetta”, Malmberg sanoo.

Paikallisliikennettä kaupungissa on jo nyt, mutta Tanja Aarnikurun mukaan haasteena on ollut tietoisuuden lisääminen kyseisestä palvelusta. Tulevina vuosina on tarkoitus suorittaa kaupungin sisäisen liikenteen kokeiluja. Sellainen voisi Aarnikurun mukaan olla esimerkiksi syöttöliikenne Häijäästä Karkun rautatieasemalla.

Tampereen työssäkäyntialuetta

Elinvoimaohjelma maalaa kuvaa, jossa saavutettavan Sastamalan toimiva paikallisliikenne palvelee asukkaiden lisäksi oppilaitoksia ja mahdollistaa opiskelijoiden työharjoittelupaikat paikallisissa yrityksissä. Nopea ja tiheä junayhteys edesauttaa sekä opiskelijoiden että työntekijöiden liikkumista sekä lisää viihtyvyyttä ja alueen vetovoimaa.

Toisaalta elinvoimaa vahvistavat myös nopeat tietoliikenneyhteydet, joiden ansioista työn tekeminen on paikasta riippumatonta.

Sastamala halutaan kytkeä Tampereen työssäkäyntialueeseen myös kaavoituksen ja siihen liittyvän maanhankinnan keinoin. Keinovalikoimassa on mainittu asumiseen ja elinkeinotoimintaan liittyvien kaavojen laadinta Vammalan ja Karkun asemien sekä valtateiden läheisyyteen.

Matkailua, kulttuuria ja tapahtumia

Elinvoimaa vahvistetaan myös painottamalla matkailua, kulttuuria ja tapahtumia. Aarnikuru ja Malmberg korostavat Sastamalan olevan matkailussa Pirkanmaan kakkonen heti Tampereen jälkeen.

Sastamalaa kirjapääkaupunkina halutaan viedä eteenpäin Marttilankadun kirjakorttelia kehittämällä. Tämä tarkoittaa kirjakatukokonaisuuden nykyistä parempaa esiintuomista. Myös Herra Hakkaraisen talon remontti mainitaan.

Pororannan ja Kaalisaaren puistoalueiden kehittämistä jatketaan lapsiin ja nuoriin vetoavana matkailukohteena.

”Sastamalaa kehitetään myös pyöräilykaupunkina. Velo Sastamala -pyöräilytapahtuma saanee jatkoa, ja paikkakunnan pyöräilymahdollisuuksia tuodaan entistä paremmin esiin turistien keskuudessa. Ollaan lähialueen pyöräilyreitistöissä mukana”, Aarnikuru selvittää.

”Kaikki tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä. On hienoa, että meillä on kulttuurin saralla myös yritystoimintaa”, Malmberg tuumaa.

Kaupunginjohtaja muistuttaa, että elinvoimaohjelman toteutuminen on monen tekijän summa ja vaatii laajaa yhteistyöverkostoa. Sastamalan kehittämiseksi yhteinen sävel pitää löytää niin valtion, lähialueen kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden, oppilaitosten kuin yritysten kanssa.

”Ei kannettu vesi kaivossa pysy, eli moni asia on sellainen, jonka eteen on tehtävä työtä koko ajan.”

Sastamalan kaupunginvaltuusto käsittelee elinvoimaohjelmaa kokouksessaan ensi maanantaina.