Luin äsken Sastamalan kaupunginvaltuuston hyväksymän Sastamalan elinvoimaohjelman. Jäin viime vuonna eläkkeelle Sastamalan kaupungin maaseutujohtajan virasta, joten elinvoimaohjelman laadinta ei enää kuulu minulle, mutta järkytyin, kun maaseutukaupungin elinvoimaohjelmassa ei sanallakaan oltu mainittu maataloutta, maaseutua ja uusiutuvan energian lähteitä.

Olin kirjoittamassa edellistä elinvoimaohjelmaa ja pidin erittäin tärkeänä tuoda julki, kuinka elinvoimaohjelman eräs tukijalka on maaseutu ja elinvoimainen maatalous sekä uusiutuva energia.

Kriisiaikana maatalouden merkitys kasvaa entisestään. Sota pyrkii aina kohdistamaan voimiaan juuri ruokahuoltoon ja ruoantuotantoon. Koko valtiovalta on kiinnittänyt huomiota omavaraisen elintarviketuotannon merkitykseen. Kuinka asia on unohdettu kaupunkitasolla? Varsinainen maataloustuotanto on maaseudun elinkeinotoiminnan ja elinvoimaisuuden selkäranka. Maaseudun yritystoiminnalla vahvistetaan myös alueiden elinvoimaisuutta.

Sastamalan maaseudun vetovoimatekijöitä ovat luonto, maisema-alueet ja vesistöt sekä puhtaat elintarvikkeet. Pitää muistaa, että maanviljelijät ovat silmiä hivelevien maisema-alueiden hoitajia ja elinvoimainen maatalous on maaseudun kulttuuriympäristön säilymisen edellytys.

Elinvoimaohjelmassa on neljä kohtaa. Yrittäjyysosioon olisi voinut kirjoittaa maataloudesta, maaseudusta sekä uusiutuvasta energiasta. Elinvoimainen ja asuttu maaseutu on Sastamalan voimavara nyt ja tulevaisuudessa. Maaseutu on Sastamalan vihreä sykkivä sydän. Sastamalan maaseutu tulee säilyttää monimuotoisena, puhtaana, veto-, pito- ja elinvoimaisena.

Katariina Pylsy
Kotiseutuneuvos, Hämeenkyrö
Agronomi, maatalous- ja metsätieteiden maisteri