Sastamalan yhteiskunnallista vappujuhlaa Kauppalantalossa korostivat voimakkaat puheet, yhteisöllinen henki ja eteenpäin katsova tunnelma.
Kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd) kohotti tunnelmaa kertomalla, että työllisyysaste on kivunnut mittaushistorian ennätyslukemiin, 74 prosenttiin. Se on 93 000 työllistä enemmän kuin hallituskauden alussa.
Nurminen kertoi lisää Sanna Marinin hallituksen saavutuksia: Oppivelvollisuuden pidentäminen on suuri rakenteellinen uudistus, joka takaa maksuttomat toisen asteen opinnot kaikille nuorille. Jokainen nuori saa toisen asteen koulutuksen, mikä on tärkeä edellytys tämän päivän työelämässä.
Eduskunta hyväksyi myös Marinin hallituksen esityksen sote-uudistuksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen eriarvoisuus on kasvanut vuosien aikana niin räikeäksi, että terveyserot ovat koko ajan kasvaneet.
“Tarvitaan parempia palveluja, eikä sote-uudistus saa typistyä pelkäksi hallinnolliseksi uudistukseksi”, Nurminen sanoi.
Tähän kokonaisuuteen kytkeytyy myös sote-henkilöstön hyvinvoinnin ja alan houkuttelevuuden parantaminen.
“Olemme jo tiukentaneet vanhuspalveluiden ja lastensuojelun henkilöstömitoitusta, ja nyt työstämme 7 päivän hoitotakuuta ja parempia mielenterveyspalveluita”, hehkutti Nurminen.
Iso osa hoitajista on kokenut, etteivät poliitikot kuuntele tai ymmärrä hoitoalan hätähuutoa. Nurminen vakuutti, että hoitajat saavat hänen täyden tukensa.
Vaikka työllisyys on noussut ennätyskorkealle, esittelee oikeisto samanaikaisesti mittavia leikkausohjelmia heikommassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloon.
“Toinen pelottelu on velkaantuminen, vaikka samalla hengenvedolla esitetään eriarvoistavia ja hyvätuloisia suosivia veronalennuksia”, Nurminen totesi.
Hän muistutti, että todellisuudessa velanotto on ollut välttämätöntä selviytyäksemme niin pandemian kuin Ukrainan sotatilanteen aiheuttamista haasteista. Tämä on tapahtunut sekä pienemmin taloudellisin vaurioin että vähäisemmällä velkaantumisella kuin eurooppalaiset verrokkimaat.
“Työnantajan sanelupolitiikkaa vastaan”
Teollisuusliiton 1. vpj. Turja Lehtosen mukaan kotimaan työmarkkinakierros on ollut erittäin haastava. Teknologiateollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n taannoiset päätökset irtautua työmarkkinatoiminnasta romuttivat suomalaista sopimusjärjestelmää ja vaaransivat palkansaajien työehtojen turvan.
Hän pitää lopputulosta työntekijöiden näkökulmasta kaikesta huolimatta voittona, sillä työnantajat ovat puheillaan ja teoillaan osoittaneet kiistatonta tahtoa luopua työehtosopimusten tekemisestä.
“Menossa on myös kuntapuolen neuvottelut. Nekin ovat osoittautuneet erittäin vaikeiksi ja lopputulosta on vaikea arvioida.”
Lehtosen mukaan tänä vuonna numerosarja 112 on saanut uuden merkityksen, sillä niin monta päivää joutuivat UPM:n paperiliittolaiset olemaan lakossa saadakseen itselleen säädylliset työehdot.
“Paperiliittolaiset eivät taistelleet pelkästään oman tes-ratkaisun puolesta, vaan laajemminkin koko ay-liikkeen puolesta työnantajan sanelupolitiikkaa vastaan. Kysymys oli siitä, että tuleeko työehtoihin 100 tuntia vuodessa lisää palkatonta työtä, eli kesäloman verran vuodessa työtä talkoilla.”
Lehtosen mukaan työnantajan puolella vallassa ovat voimat, jotka mieluummin tappelevat kuin miettisivät yhteistä parasta yhdessä työntekijöiden kanssa. Työntekijöiden on siksi syytä puolustaa etujaan, koska vain joukkovoimalla voidaan pärjätä.
Yleisökeskustelussa Lehtonen sai maanantaiselle liittohallitukselle vietäväksi evääksi vaatimuksen, että viimeinenkin kiky-vääryys korjattaisiin. Se tarkoittaa Sipilän hallituksen aikaista päätöstä, jolla sosiaalivakuutusmaksuja siirrettiin kahdella prosentilla työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi. Tämä olisi yksi keino, jolla palkansaajien ostovoimaa voitaisiin parantaa ja torjua uhkaavaa köyhtymiskierrettä.
Teksti ja kuvat: Alpo Jokinen
